1. Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.
Täysin eri mieltä
Sote-palvelumaksut eivät saa olla esteenä tarvittavan hoidon ja hoivan saamisessa. Maksuja tulee aina tarvittaessa huojentaa lain tarkoittamalla tavalla. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on, että sote-keskuksen vastaanoton tulisi olla maksuton.
2. Mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa on taattava oikeus saada hoitoa tietyn ajan, esimerkiksi seitsemän päivän sisällä, vaikka se lisäisi kustannuksia.
Täysin samaa mieltä
Tällä hetkellä mielenterveyden ongelmien takia tulee noin 11 miljardin kulut vuosittain valtiolle, joten meidän tulee tehdä kaikkemme, että saamme ihmiset hoitoon vaikka se ensi alkuun lisäisi kustannuksia.
SDP:n hoitolupaus sisältää perusterveydenhuollon lisäksi myös mielenterveyden palvelut. Tulevaisuudessa ammattilaisen tekemä hoidontarpeen arviointi tulee tehdä samana päivänä, kun henkilö ottaa yhteyttä sote-keskukseen. Sopivaksi arvioituun palveluun tulee päästä seitsemän päivän sisällä yhteydenotosta.
3. Palvelusetelin käyttöä tulisi lisätä jonojen purkamiseksi.
Osittain samaa mieltä
Palvelusetelin käyttö on oikeutettua jonojen purussa, silloin kun tätä omana tuotantona ei pystytä tekemään.
4. Paperittomille eli oikeudetta maassa oleskeleville ihmisille on taattava oikeus kiireellisten terveyspalvelujen lisäksi kroonisten sairauksien hoitoon, suun terveydenhoitoon ja rokotuksiin.
Osittain samaa mieltä
Pandemian hoidossa tulee tarjota rokotukset myös paperittomille. Tarvittaessa tulee tarkastella, voidaanko antaa muuta kiireetöntä hoitoa. Tosiasia kuitenkin on, että osalla paperittomia on tarve myös kiireettömään hoitoon. Tällä hetkellä lain mukaan paperiton maksaa itse hoidon täydet kustannukset.
5. Mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon käytettävää osuutta terveydenhoidon menoista on kasvatettava.
Täysin samaa mieltä
Mielenterveyden häiriöt ja niihin liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon menot vuonna 2018 olivat 881 miljoonaa euroa. Tästä summasta vuodeosastohoidon kuluja oli 457 miljoonaa euroa, ja avo- ja päiväosastohoidon kustannukset 417 miljoonaa euroa.
Mielenterveyshaasteet ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja erityisesti nuorilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen osuus valtion budjetista on noin 10 prosenttia. Ja tästä osuudesta vain murto-osa ohjautuu mielenterveyden häiriöiden hoitoon.
Merkittävin mielenterveyshäiriöistä johtuva kustannusosuus johtuu toimintakyvyn heikkenemisestä, sillä mielenterveyshäiriöihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät BKT:ta 0,3-0,4 prosenttia. BKT kasvaisi 0,3-0,5 prosenttia, jos mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen alenisi 10-15 prosenttia.
Mielenterveyspalvelujen rahoitus ei eroa kovinkaan suuresti muiden sote-palvelujen rahoituksesta ja suuri osa mielenterveys- ja myös päihdepalveluista kuuluu perusterveydenhuollon piiriin. Osa mielenterveyskuntoutujien palveluista kuitenkin kuuluu sosiaalityön alaisuuteen ja näin ollen ne ovat käyttäjilleen usein ilmaisia.
6. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten palveluita pitäisi siirtää yrityksiltä enemmän julkisen puolen hoidettavaksi. Nyt valtaosa lastensuojelulaitosten ylläpitäjistä on yksityisiä yrityksiä.
Täysin samaa mieltä
Kysymys kuuluu, että ohjaammeko kuntien ja hyvinvointialueiden rahaa pääomasijoittajan taskuun vai teemmekö työn omana työnä? Tärkeintä on turvata lapsen etu. Lastensuojelussa on painotettava viranomaisten välistä, lapsen edusta lähtevää yhteistyötä perheen kanssa. Näin vahvistetaan osallisuutta ja ehkäistään syrjäytymistä. Lastensuojelun ytimessä on aina oltava lasten oikeuksien kunnioittaminen.
7. Alle 25-vuotiaille pitäisi tarjota maksuton ehkäisy.
Täysin samaa mieltä
Turussa tarjotaan maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille. Tämä saatiin aikaiseksi SDP:n ajamana.
8. Nykyisin koululaisilla on kolme laajaa terveystarkastusta peruskoulun aikana. Määrää tulisi lisätä neljään, vaikka se lisäisi kustannuksia.
Osittain samaa mieltä.
Nykyiset kouluterveydenhuollon tarkastukset ovat hyvin toimivat ja laajat terveydenhuollon tarkastukset samoin. Kuitenkin meillä on nähtävissä viitteitä haastavista mielenterveyden ongelmista ja lihavuudesta, ja nämä voisivat indikoida sitä, että olisi hyvä laajentaa terveyden edistämisen toimia alueilla.
9. Vanhusten kotihoitoon pitäisi tuoda enemmän sähköisiä palveluita kuten videopuheluja ja älylaitteita.
Osittain samaa mieltä
Fyysisten palveluiden on säilyttävä digitaalisten palveluiden rinnalla varmistamassa, että jokainen saa tarvitsemansa palvelun digitaidoista riippumatta. Ihmisen varallisuus ei saa rajoittaa digitaalisten palveluiden piiriin pääsemistä. Matalan kynnyksen koulutusta ja digitukea digitaalisten palveluiden käyttöön tulee olla tarjolla kaikilla hyvinvointialueilla.
10. Vanhusten hoivassa pitäisi siirtää painopistettä edelleen kotihoidon puolelle.
Täysin samaa mieltä
Turussa ja hyvinvointialueella asuu paljon vanhusväestöä. Heistä suurin osa tulee toimeen kotonaan. Kotona asumisen jaksamista tuetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Erityinen huomio on kohdennettava ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen.
Turussa omaishoito tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata omaishoitajan jaksaminen tarkoituksen mukaisilla palveluilla, riittävällä palkkiolla ja vapailla. Omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia palvelu- ja asumisratkaisuja.
Palveluohjaus tulee toteuttaa yhden luukun periaatteella. Palvelutarpeen arvion pitää olla oikea-aikaista ja tarvittavat palvelut pitää pystyä tuottamaan viipymättä. Palvelun laadussa pitää olla samat kriteerit niin julkisella sektorilla kuin yksityisellä palvelutarjoajallakin.
11. Kaikki paloasemat on säilytettävä.
Täysin samaa mieltä
Uudistuksen tavoitteena pelastustoimen osalta on pelastustoimen palvelutason säilyminen ennallaan tai sen paraneminen. Pelastustoimen uudistuksen tulee näkyä parantuneena ja yhdenmukaisempana palveluna.
Pelastustoimen palveluiden kehittäminen alueellisten erityispiirteiden kautta pitää turvata uudessa organisaatiossa hyvinvointialueella.
12. Jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema, vaikka se lisäisi kustannuksia.
Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueilla lähipalvelut tulee edelleen turvata. Paljon keskustellaan siitä, tulisiko jokaisessa kunnassa olla terveyskeskus. Minusta kyse on siitä, että terveyspiste tai terveysasema tulee olla jokaisen saavutettavissa lähipalveluna. Nykyiselläänkin meillä on pienemmissä kunnissa terveyspiste, jossa on minimissään sairaanhoitajan vastaanotto ja tykslab näytteenottopiste.
Lähipalveluna tulee olla myös neuvolat ja ikäihmisten sekä vammaisten kotiin annettavat palvelut. Lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden koko järjestelmän perusta. Minusta on tärkeää, että myös turvaamme lähipalveluna mahdollisimman paljon soveltuvia erikoislääkäripalveluja. Yhä enemmän palveluja voidaan järjestää myös etäyhteyksillä, jolloin ihmisen ei tarvitse lähteä hakemaan niitä pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä.
13. Ulkomaisten hoitajien tuloa töihin Suomeen on helpotettava työvoimapulan lievittämiseksi.
Osittain samaa mieltä
Meidän tulee rakentaa polkuja, joilla varmistetaan riittävä henkilöstömäärä, osaaminen ja esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden suomen kielen osaaminen.
14. Jos hoitajista on pulaa, heitä pitäisi houkutella töihin suuremmalla palkalla.
Osittain samaa mieltä
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä niiden henkilöstön palkoissa on palkkaeroja, jotka juontuvat henkilöstön siirtymisestä eri työnantajilta.
Perusteettomat palkkaerot poistetaan lain mukaisesti harmonisoimalla alemmat palkat vähitellen ylempien tasolle. Palkkojen harmonisoinnissa avoin viestintä edesauttaa muutoksen onnistumista. Palkkaharmonisointi on luonteva askel sosiaali- ja terveysalan ammattien palkkatason ja arvostuksen saattamisessa asialliselle tasolle.
15. On tärkeämpää luoda keskitettyjä, eri palvelut saman katon alle kokoavia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä kuin pyrkiä pitämään palvelut mahdollisimman lähellä.
Osittain eri mieltä
On tärkeää, että sellaiset palvelut, joita käytetään usein ovat oikeasti ihmisten lähipalveluina. Sellaiset palvelut, joita käytetään harvemmin, voidaan keskittää suurempiin yksiköihin vrt., erikoissairaanhoidon palvelut, joissa on paljon toimintoja, joita ihminen käyttää ehkä kerran elämässään.
16. On oikein, että esimerkiksi Uudeltamaalta siirretään sote-uudistuksen myötä enemmän rahaa niille alueille, joissa väestö on iäkkäämpää ja sairaampaa.
Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista. Eli on vahvasti tarveperusteinen, johon vaikuttaa siis asukasperusteet, hyvinvointi ja sairastavuus. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen rahoituslaskelma nyt on noin 1 384 600 euroa.
Rahoitus tulee kasvamaan mm. arvioidun ikääntymisen aiheuttaman tarpeen mukaisesti eli 1,2 prosenttia reaalisesti vuodessa 2023–2024 ja 1,0 % vuodessa vuodesta 2025 alkaen. Kyse on nyt siitä, miten me organisoimme kaiken toiminnan ja miten rahoitus näiden toimintojen kesken jaetaan.
17. Eduskunnan pitäisi säätää laki, jolla hyvinvointialueet saisivat verotusoikeuden.
Osittain samaa mieltä
siirtää
18. On hyvä asia, että homo- ja lesbopareilla on samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
Täysin samaa mieltä
Tulee olla samat avioliitto ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla.
19. Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä.
Täysin samaa mieltä
Turkuun mahtuu lisää turvapaikanhakijoita. Meillä on toimiva vastaanottokeskus Turussa ja muita järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden järjestämiä palveluita. Integraatioon ja kieliopetukseen tulee satsata, jotta turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus sopeutua Suomalaiseen yhteiskuntaan, saada koulutusta ja työtä.
20. Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.
Osittain eri mieltä
Opettajan täydennyskoulutus ja riittävän pienet ryhmäkoot ovat yksi edellytys rauhalliseen luokkaan. Koulunkäyntiavustajat myös osaltaan auttavat ryhmän toiminnassa ja dynamiikassa.
21. Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle.
Täysin eri mieltä
Perinteiset arvot kuten vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus luovat hyvän arvopohjan politiikalle.
22. Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.
Täysin eri mieltä
Hyvinvointialueen omalla tuotannolla voidaan ylläpitää monia palveluita laadukkaasti. Julkisia palveluita voidaan myös täydentää palvelusetelijärjestelmällä. Tulee kuitenkin pitää huolta, esim. ikäihmisten palveluiden osalta, että kaikilla asuinalueilla on valittavana myös julkinen palvelu, eikä pelkästään yksityistä palvelua.
23. Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.
Osittain samaa mieltä
Turussa tulee talouden sopeuttamisen osalta tarkastella sellaiset rakenteelliset muutokset, jotka tehostavat toimintaa ja järkevöittävät palveluita. Mutta en kannata palveluiden maksujen nostoa. Tavoitteen tulee olla, talous saadaan tasapainoon. Minusta veronkorotukset pitää nähdä viimeisenä vaihtoehtona ja sitä ennen meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen muu rakenteellinen uudistaminen.
24. Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.
Täysin eri mieltä
Suuret tuloerot ja taloudellinen eriarvoistuminen ovat uhka niin Suomen kuin maailman eriarvoistumiselle. Eriarvoistuminen ja vastakkain asettelu lisäävät populistien nousua ja tähän meidän tulee puuttua tulevaisuudessa. Aikamme yksi suurimpia haasteita ovat eriarvoisuuden lisääntyminen. Meidän tulee kaikin tavoin pyrkiä vähentämään eriarvoisuuden kasvua. Tässä taloudellinen eriarvoisuus on yksi iso kysymys. Heikommassa taloudellisessa asemassa oleville kasaantuu helpommin muitakin haasteita. Esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät saattavat jäädä työ- ja ansiotulokehityksestä jälkeen ja tämä altistaa heitä merkittävästi enemmän köyhyydelle.
25. Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.
Osittain eri mieltä
Hyvinvointivaltion perusta on kattavat julkiset palvelut ja sosiaalietuudet. On kuitenkin selvää, että yhteiskunnan muuttuessa ja ikääntyessä niistä koituu myös merkittävästi kuluja. Tavoite on ollut, että hyvinvointivaltiossa kaikista pidetään huolta ja yhteiskunta perustuu sosiaalipoliittisiin järjestelmiin, joissa ihmiset eivät putoa tukiverkon läpi vaan saavat apua ajoissa.
26. Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.
Osittain samaa mieltä
Talouskasvu on erittäin merkittävä asia ja meidän tulee tehdä Turussa ja hyvinvointialueella toimia, joilla saamme talouden ja työllisyyden kasvuun. Ympäristökysymykset tulee ottaa huomioon ja pidän merkittävänä, että emme tahallisesti vahingoita ympäristöä. Kuitenkin eteen voi tulla tilanne, jolloin joudumme haastavassa taloustilanteessa priorisoimaan työllisyyden kasvua.
27. Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.
Osin samaa mieltä
Ympäristö ja ilmastotavoitteet tulee olla tärkeänä ohjenuorana päätöksenteossa. Meidän tulee myös tarkastella talouden näkökulmasta esim. rakentamista ja sen hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin.
28. Terveyspalveluita tulee siirtää Turusta helposti saavutettaviin kehyskaupunkeihin, kuten Kaarinaan tai Raisioon.
Täysin eri mieltä
Hyvinvointialueilla lähipalvelut tulee edelleen turvata. Paljon keskustellaan siitä, tulisiko jokaisessa kunnassa olla terveyskeskus. Minusta kyse on siitä, että terveyspiste tai terveysasema tulee olla jokaisen saavutettavissa lähipalveluna. Nykyiselläänkin meillä on pienemmissä kunnissa terveyspiste, jossa on minimissään sairaanhoitajan vastaanotto ja tykslab näytteenottopiste. Lähipalveluna tulee olla myös neuvolat ja ikäihmisten sekä vammaisten kotiin annettavat palvelut. Lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden koko järjestelmän perusta. Minusta on tärkeää, että myös turvaamme lähipalveluna mahdollisimman paljon soveltuvia erikoislääkäripalveluja. Yhä enemmän palveluja voidaan järjestää myös etäyhteyksillä, jolloin ihmisen ei tarvitse lähteä hakemaan niitä pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä.
29. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarjonnan pitää olla samantasoista sekä ruotsiksi että suomeksi, vaikka se tarkoittaisi palvelujen heikkenemistä toisella kielistä.
Osittain eri mieltä
Uusilla hyvinvointialueilla on turvattava kielellisten oikeuksien toteutuminen Suomen kansalliskielten osalta. Palveluita on saatava niin suomeksi kuin ruotsiksi sekä saamelaisalueilla saamenkielillä. Lisäksi palveluissa on otettava huomioon yhä kasvava muunkielisten asukkaiden joukko, jonka palveluntarpeisiin on kyettävä vastaamaan yhä paremmin.
30. Turkuun pitää perustaa huumeiden käyttöhuone, jos laki sallii tämän myöhemmin.
Täysin samaa mieltä
Tulee selvittää voisiko valvotut pistostilat toimia myös Suomessa ja voisiko Turku osaltaan pilotoida niiden toimintaa. Euroopassa niistä on saatu hyviä kokemuksia ja sairaudet ja kuolleisuus on vähentynyt.
31. Jokaisessa kunnassa tulee sijaita vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.
Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueilla lähipalvelut tulee edelleen turvata. Paljon keskustellaan siitä, tulisiko jokaisessa kunnassa olla terveyskeskus. Minusta kyse on siitä, että terveyspiste tai terveysasema tulee olla jokaisen saavutettavissa lähipalveluna.
Nykyiselläänkin meillä on pienemmissä kunnissa terveyspiste, jossa on minimissään sairaanhoitajan vastaanotto ja tykslab näytteenottopiste. Lähipalveluna tulee olla myös neuvolat ja ikäihmisten sekä vammaisten kotiin annettavat palvelut. Lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden koko järjestelmän perusta.
Minusta on tärkeää, että myös turvaamme lähipalveluna mahdollisimman paljon soveltuvia erikoislääkäripalveluja. Yhä enemmän palveluja voidaan järjestää myös etäyhteyksillä, jolloin ihmisen ei tarvitse lähteä hakemaan niitä pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä.
32. Jokaisella hyvinvointialueella on oltava ympäri vuorokauden päivystävä sairaala, vaikka se lisäisi kustannuksia.
Osittain samaa mieltä
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toimii hyvin TYKSin yhteispäivystys ja päivystyspisteet myös Salossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa.
Tärkeää on turvata se, että päivystyksessä on osaava henkilökunta ja erikoisalojen päivystys. Suomessa on korkeatasoinen julkinen sairaalalaitos, joka hoitaa päivystyspotilaat 24/7-periaatteella koko maassa. Sairaaloiden päivystyspalvelut 24/7 turvataan koko maassa.
33. Hallituksen ajamaa seitsemän päivän hoitotakuuta ei pidä säätää, koska se on liian kallis, eivätkä hyvinvointialueet pysty täyttämään vaatimusta.
Täysin eri mieltä
Hoidontarpeen arviointi tulee tehdä nopeasti ja hoitoon tulee päästä. Oikea-aikaiset palvelut sekä luovat hyvinvointia että säästävät rahaa. Korona-ajalta kertyneen hoivavelan purkaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Tarvitsemme hoitotakuun, riittävät ja laadukkaat palvelut ja palveluverkon, jotta hoitolupaus on toteutettavissa.
SDP:lle hoitolupaus tarkoittaa muun muassa sitä, että perusterveydenhuollossa hoidon tarve arvioidaan samana päivänä, kun asiakas ottaa sosiaali- ja terveyskeskukseen yhteyttä ja kiireettömään hoitoon pääsee seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa.
34. Hyvinvointialueen tulee mahdollistaa yksityiseen hoitoon pääsy palvelusetelillä, jotta hoitoon pääsyn määräajoista ei lipsuta.
Osittain samaa mieltä
Palvelusetelin käyttö on oikeutettua jonojen purussa, silloin kun tätä omana tuotantona ei pystytä tekemään.
35. Lääkäriaika on jatkossa kyettävä varaamaan netin kautta myös julkisella puolella kaikkialla Suomessa.
Osittain eri mieltä
Digitalisaatiota tulee edistää uusilla hyvinvointialueilla. Uusien teknologisten ratkaisujen pitää lähteä käyttäjän tarpeista. On tärkeää, että ne lisäävät osallisuutta ja parantavat, eivätkä heikennä palveluiden saatavuutta.
36. Hoitajamitoitus on peruttava, koska hoitajapulan vuoksi lain edellyttämiä tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa kaikissa yksiköissä, ja osa vanhuksista pärjäisi pienemmälläkin hoitajamäärällä.
Täysin eri mieltä
Vanhusten hoivan hoitajamitoituksen tosiasiallinen toteutuminen on varmistettava jokaisella hyvinvointialueella. Tarvitaan riittävät resurssit mitoitusten valvomiseen, jotta jokainen voi luottaa oman ja läheistensä hoivan toteutuvan.
Tavoitteenamme on, että ikäihmiset voivat elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin. Tehostetun palveluasumisen (hoiva-asuminen) on oltava mahdollista oikea-aikaisesti.
37. Hoitajamitoituksesta huolimatta yksiköt voivat toimia henkilökuntapulan vuoksi yhä vajaalla miehityksellä. Jatkuvasti alimiehityksellä toimiva yksikkö tulee sulkea ja asukkaat siirtää toiseen hoivakotiin.
Osittain eri mieltä
Tarvitaan riittävät resurssit mitoitusten valvomiseen, jotta jokainen voi luottaa oman ja läheistensä hoivan toteutuvan.
38. Vanhusten hoivassa painopistettä on entisestään siirrettävä tuettuun kotihoitoon.
Täysin samaa mieltä
Turussa ja hyvinvointialueella asuu paljon vanhusväestöä. Heistä suurin osa tulee toimeen kotonaan. Kotona asumisen jaksamista tuetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Erityinen huomio on kohdennettava ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen.
Turussa omaishoito tulee mahdollistaa erilaisissa elämäntilanteissa ja turvata omaishoitajan jaksaminen tarkoituksen mukaisilla palveluilla, riittävällä palkkiolla ja vapailla. Omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi tarvitaan erilaisia palvelu- ja asumisratkaisuja.
Palveluohjaus tulee toteuttaa yhden luukun periaatteella. Palvelutarpeen arvion pitää olla oikea-aikaista ja tarvittavat palvelut pitää pystyä tuottamaan viipymättä. Palvelun laadussa pitää olla samat kriteerit niin julkisella sektorilla kuin yksityisellä palvelutarjoajallakin.
39. Vaikka uusi teknologia olisi ikääntyneille haasteellisempaa, heidän on tyydyttävä etäpalveluihin siinä missä muidenkin.
Osittain eri mieltä
Fyysisten palveluiden on säilyttävä digitaalisten palveluiden rinnalla varmistamassa, että jokainen saa tarvitsemansa palvelun digitaidoista riippumatta. Ihmisen varallisuus ei saa rajoittaa digitaalisten palveluiden piiriin pääsemistä.
Matalan kynnyksen koulutusta ja digitukea digitaalisten palveluiden käyttöön tulee olla tarjolla kaikilla hyvinvointialueilla.
40. Kuraattorit ja psykologit kuuluvat oppilaiden lähelle kouluihin, eikä heidän työpanostaan saa käyttää hyvinvointialueen muihin tarpeisiin.
Täysin samaa mieltä
Koulujen ja hyvinvointipalveluiden sekä nuorisotyön yhteistyön on toimittava myös jatkossa hyvin. Kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja -kuraattorit, sekä muut sosiaalisen tuen palvelut löytyvät myös jatkossa sieltä, missä lapset ja nuoret ovat.
41. Hyvinvointialueen tulee säilyttää maailmallakin ihaillut neuvolapalvelut täysin julkisen puolen tuotettavina, eikä pienimpiäkään neuvoloita saa lakkauttaa.
Täysin samaa mieltä
Lasten ja perheiden palvelujen tulee muodostaa jatkuvan matalan kynnyksen kokonaisuus raskauden alusta siihen asti, kunnes lapsi ja nuori on varttunut ottamaan vastuuta tulevaisuudestaan. Neuvolat ovat tässä keskeisiä toimijoita ja niiden toiminta on turvattava ja sitä on kehitettävä. Tätä varten SDP:n tavoitteena on ehkäisevien, maksuttomien ja matalan kynnyksen lapsiperhepalveluiden parantaminen.
42. Hoitohenkilökunnan tulee saada muita suuremmat palkankorotukset työn kuormittavuuden vuoksi.
Osittain samaa mieltä
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä niiden henkilöstön palkoissa on palkkaeroja, jotka juontuvat henkilöstön siirtymisestä eri työnantajilta. Perusteettomat palkkaerot poistetaan lain mukaisesti harmonisoimalla alemmat palkat vähitellen ylempien tasolle. Palkkojen harmonisoinnissa avoin viestintä edesauttaa muutoksen onnistumista. Palkkaharmonisointi on luonteva askel sosiaali- ja terveysalan ammattien palkkatason ja arvostuksen saattamisessa asialliselle tasolle.
43. Hoitajapulan ratkaisuksi on tarjottu usein työperäistä maahanmuuttoa. Sote-palveluihin löytyy kuitenkin riittävästi henkilökuntaa ilman voimakasta maahanmuuttoa.
Osittain eri mieltä
Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille. Myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta syntyvä laadukas työnantajamielikuva ohjaa osaltaan nuoria kouluttautumaan alalle. Tarvitaan alueellista yhteistyötä riittävien opiskelupaikkamäärien turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.
44. Suomessa työskentelevältä sairaanhoitajalta vaaditaan hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä kielitaito. Hoitajien pätevyys- ja kielivaatimuksia tulee höllentää hoitajapulan lieventämiseksi.
Täysin eri mieltä
Henkilöstön riittävä kielitaito tulee turvata jatkossakin.
45. Maakuntavero tulee ottaa käyttöön hyvinvointialueiden tulevaisuuden ja itsenäisyyden takaamiseksi
Osittain samaa mieltä
Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan.
46. Kokonaisveroaste saa nousta hyvinvointialueiden ja maakuntaveron myötä, jotta kansalaisten terveydenhuolto voidaan turvata.
Täysin eri mieltä
Uusien rahoitusmallien käyttöönotto ei saa johtaa korkeampaan kokonaisverotukseen ja kaikissa malleissa edellytyksenä on verotulojen tasausjärjestelmä, jotta palvelut voidaan taata ja maakuntien väliset erot eivät pääse kärjistymään.
47. Jos hyvinvointialue ei selviydy jatkossa mahdollisen maakuntaveron tuotoilla, se on liitettävä toiseen hyvinvointialueeseen.
Osittain samaa mieltä
Uskon, että hyvinvointialueiden ollessa toiminnassa näemme, miten niiden toiminta lähtee kehittymään. Pidän realistisena, että alueita voidaan myös yhdistää.
48. Hyvinvointialueen ei tule nostaa asiakaspalvelumaksuja sote-palvelujen rahoittamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Sote-palvelumaksut eivät saa olla esteenä tarvittavan hoidon ja hoivan saamisessa. Maksuja tulee aina tarvittaessa huojentaa lain tarkoittamalla tavalla. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on, että sote-keskuksen vastaanoton tulisi olla maksuton.
49. Hyvinvointialueiden tulee ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalveluja nykyistä mallia enemmän yksityisille sote-firmoille.
Täysin eri mieltä
Hyvinvointialueen omalla tuotannolla voidaan ylläpitää monia palveluita laadukkaasti. Julkisia palveluita voidaan myös täydentää palvelusetelijärjestelmällä. Tulee kuitenkin pitää huolta, esim. ikäihmisten palveluiden osalta, että kaikilla asuinalueilla on valittavana myös julkinen palvelu, eikä pelkästään yksityistä palvelua.
50. Sote-uudistukselle tulee määritellä selkeä säästötavoite, vaikka se tarkoittaisi palveluista leikkaamista.
Täysin eri mieltä
Uudessa sote mallissa on lähdetty siitä, että tämä järjestelmä ei lähde ajatuksesta tehdä säästöjä. Rahoitus on tarvepohjainen. Oikea-aikaiset palvelut sekä luovat hyvinvointia että säästävät rahaa.
51. Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan pitää toimia tehtävässä kokopäiväisesti ja hänelle tulee maksaa sen mukaista palkkaa/palkkiota esimerkiksi 6000-7000 euroa kuussa.
Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja tulee tekemään työtä todennäköisesti hyvin lähellä ammattipoliitikkona ja tulisi turvata riittävä palkkiojärjestelmä. Tätä voisi verrata kunnan hallituksen puheenjohtajan tehtäviin.
52. Hyvinvointialueille ei tule jatkossa siirtää yhtään lisää tehtäviä.
Täysin samaa mieltä
Tällä hetkellä ei ole tarvetta lisätä hyvinvointialueiden tehtäviä entisestään vaan suunnitella ja toteuttaa nykyinen uudistus siinä mittakaavassa missä se nyt on.
53. Ministerien ja kansanedustajien ei pitäisi olla ehdolla aluevaltuustoihin.
Osittain eri mieltä
Kaikilla on oikeus asettua ehdolle vaaleissa. Toki voi pohtia realistisesti, että onko mahdollista olla mukana kaikessa ja riittääkö ministereiden ja kansanedustajien aika kaikkeen.
54. Palo- ja pelastustoimen tuleva siirto kunnilta hyvinvointialueille pitää perua.
Täysin eri mieltä
Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää. Hyvinvointialueella on erityisen tärkeää, että pelastustoimen ja ensihoidon saatavuus on turvattuna alueellisesti. Pelastustoimen uudistus toimeenpannaan samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa ja pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille.
Uudistuksessa tarkoitus on turvata pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ja yhteistyö erityisesti ensihoidossa. Tiesitkö, että Suomessa on noin 700 vapaaehtoisista koostuvaa sopimuspalokuntaa eli VPK:ta vapaaehtoisten palokuntaa. VPK huolehtii jopa noin 50-70 prosenttia koko maan pelastustoimen hälytystehtävistä. VPK on suuressa roolissa ammattipalokuntien kanssa ja tämäkin tulee turvata tulevaisuudessa, että VPK voi jatkaa toimintaa ammattipalokuntien tukena ja reservinä.
55. Palo- ja pelastustoimen riittävät resurssit tulee varmistaa säädöksillä.
Täysin samaa mieltä
Pelastustoimen uudistus toimeenpannaan samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa ja pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille.
Uudistuksessa tarkoitus on turvata pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ja yhteistyö erityisesti ensihoidossa. Pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden synergiahyödyt ovat kiistattomia.
56. Pienillä paikkakunnilla hälytystehtäviin riittää VPK:n toimipiste.
Osittain samaa mieltä
Suomessa on noin 700 vapaaehtoisista koostuvaa sopimuspalokuntaa eli VPK:ta vapaaehtoisten palokuntaa. VPK huolehtii jopa noin 50-70 prosenttia koko maan pelastustoimen hälytystehtävistä. VPK on suuressa roolissa ammattipalokuntien kanssa ja tämäkin tulee turvata tulevaisuudessa, että VPK voi jatkaa toimintaa ammattipalokuntien tukena ja reservinä.
