1. Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.
Eri mieltä
Digitaaliset ratkaisut tarkoittavat nopeampaa ja sujuvampaa palvelua ja niitä tulee kehittää niin, että ne huomioivat myös erityisryhmien tarpeet ja ovat esteettömiä kaikille. Uusia digitaalisia kynnyksiä ei tule luoda vaan etäpalveluiden tulee helpottaa pääsyä niiden piiriin entistä useammalle käyttäjälle. Fyysisten palveluiden on säilyttävä digitaalisten palveluiden rinnalla varmistamassa, että jokainen saa tarvitsemansa palvelun digitaidoista riippumatta.
2. Hyväksyn, että hyvinvointialueeni liitetään elinvoimaisempaan hyvinvointialueeseen palveluiden turvaamiseksi.
Samaa mieltä
Uskon, että hyvinvointialueiden ollessa toiminnassa näemme, miten niiden toiminta lähtee kehittymään. Pidän realistisena, että alueita voidaan myös yhdistää, kunhan palveluiden toimimisesta voidaan pitää huolta ja lähipalvelut ovat saavutettavia.
3. Riippumatta päätetystä sote-mallista, jokaisen pitäisi pystyä valitsemaan hoitopaikkansa, vaikka sitten yksityiseltä sektorilta.
Täysin samaa mieltä
Uudistuksessa ei muuteta voimassa olevaa valinnanvapausjärjestelmää. Voimassa olevan terveydenhuoltolain mukaan asukkailla on mahdollisuus valita se julkinen perusterveydenhuollon yksikkö, josta hän saa palvelunsa.
Hän voi myös laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti valita, mihin erikoissairaanhoidon yksikköön hän hakeutuu. Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa palvelusetelivaihtoehtoja yksityiselle palveluntuottajalle, asiakas voi valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.
4. Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.
Samaa mieltä
Hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan.
Uusien rahoitusmallien käyttöönotto ei saa johtaa korkeampaan kokonaisverotukseen ja kaikissa malleissa edellytyksenä on verotulojen tasausjärjestelmä, jotta palvelut voidaan taata ja maakuntien väliset erot eivät pääse kärjistymään.
5. Sote-uudistuksen ei pitäisi kasvattaa julkisia menoja.
Samaa mieltä
Hyvinvointialueet saavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen tarvittavan rahoituksen uudistuksen alkuvaiheessa valtiolta. Hyvinvointialueiden väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa otetaan huomioon valtion rahoituksessa.
Rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Tämän sote-uudistuksen tavoitteena ei ole ollut säästäminen. Uskon, että hyvin toteutettu terveydenhuolto ja palveluiden oikea-aikaisuus ja saavutettavuus sekä terveyden edistäminen säästää kuluja tulevaisuudessa.
6. Maakuntavero pitää ottaa käyttöön. Sen kautta maakunnat voivat kehittää itsenäisesti sote-palvelujaan, mutta se voi johtaa siihen, että veroprosentti on erisuuruinen eri alueilla.
Samaa mieltä
Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan.
7. Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen.
Samaa mieltä
Hyvinvointialueiden toiminnan käynnistyessä niiden henkilöstön palkoissa on palkkaeroja, jotka juontuvat henkilöstön siirtymisestä eri työnantajilta.
Perusteettomat palkkaerot poistetaan lain mukaisesti harmonisoimalla alemmat palkat vähitellen ylempien tasolle. Palkkojen harmonisoinnissa avoin viestintä edesauttaa muutoksen onnistumista.
Palkkaharmonisointi on luonteva askel sosiaali- ja terveysalan ammattien palkkatason ja arvostuksen saattamisessa asialliselle tasolle.
8. Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.
Samaa mieltä
Hyvinvointialueiden pitää huolehtia työvoiman saatavuudesta muun muassa tarjoamalla oppisopimuspaikkoja ja muita työssäoppimisen mahdollisuuksia sekä nuorille että aikuisille. Myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta syntyvä laadukas työnantajamielikuva ohjaa osaltaan nuoria kouluttautumaan alalle.
Tarvitaan alueellista yhteistyötä riittävien opiskelupaikkamäärien turvaamiseksi. Lisäksi tarvitaan myös lisää osaavaa henkilökuntaa ulkomailta. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdytykseen ja kielikoulutukseen.
9. Pelastustoimen rahoitus on turvattava, vaikka se vähentäisi rahoitusta sosiaali- ja terveyspuolelta.
Neutraali
Pelastustoimen uudistus toimeenpannaan samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa ja pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille.
Uudistuksessa tarkoitus on turvata pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ja yhteistyö erityisesti ensihoidossa. Pelastustoimen ja ensihoitopalveluiden synergiahyödyt ovat kiistattomia. Resursseista tulee huolehtia.
10. Jos asiakkaalle ei saada järjestettyä kiireetöntä hoitoa perusterveydenhuollossa 7 vuorokauden sisällä, asiakkaalle on tarjottava palveluseteli yksityiseen terveydenhuoltoon.
Samaa mieltä
Hoidontarpeen arviointi tulee tehdä nopeasti ja hoitoon tulee päästä. Oikea-aikaiset palvelut sekä luovat hyvinvointia että säästävät rahaa. Korona-ajalta kertyneen hoivavelan purkaminen on ensiarvoisen tärkeää.
Tarvitsemme hoitotakuun, riittävät ja laadukkaat palvelut ja palveluverkon, jotta hoitolupaus on toteutettavissa. SDP:lle hoitolupaus tarkoittaa muun muassa sitä, että perusterveydenhuollossa hoidon tarve arvioidaan samana päivänä, kun asiakas ottaa sosiaali- ja terveyskeskukseen yhteyttä ja kiireettömään hoitoon pääsee seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista.
Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pääsee viikossa. Jos julkinen ei saa järjestettyä kaikkea kiireetöntä hoitoa, voidaan käyttää palveluseteliä.
11. Vastustan vuosittaista Pride-viikon sateenkaariliputusta alueellani.
Täysin eri mieltä
Tasa-arvo kaikin puolin on kannatettavaa. Kaikilla on oikeus olla oma itsensä. Turussa meidän tulee kaikin tavoin edistää ja tukea tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
12. Kuntaani voi ottaa lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.
Täysin samaa mieltä
Turkuun mahtuu lisää turvapaikanhakijoita. Meillä on toimiva vastaanottokeskus Turussa ja muita järjestöjen ja kolmannen sektorin toimijoiden järjestämiä palveluita. Integraatioon ja kieliopetukseen tulee satsata, jotta turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus sopeutua Suomalaiseen yhteiskuntaan, saada koulutusta ja työtä.
13. Yhteiskunnan pitäisi ohjata vahvasti siihen, että molemmat vanhemmat ovat perhevapaalla yhtä paljon lasten kanssa kotona.
Täysin samaa mieltä
Perhevapaa uudistus on ollut aikamme yksi tärkeimmistä uudistuksista. Uudistus takaa yhtäläiset etuudet riippumatta siitä, onko kyse biologisen vai adoptiolapsen vanhemmista, ja yksinhuoltajavanhemmille oikeuden käyttää molempien vanhempien vanhempainrahakiintiöt.
Tasa-arvoa vahvistetaan paitsi perheiden sisällä, myös erilaisten perheiden välillä. Uudistuksessa taataan yhtäläiset päivärahat riippumatta perhemuodosta.
14. Ilmasto- ja ympäristönäkökulma on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Samaa mieltä
Ympäristö ja ilmastotavoitteet tulee olla tärkeänä ohjenuorana päätöksenteossa. Meidän tulee myös tarkastella talouden näkökulmasta esim. rakentamista ja sen hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin.
Hyvinvointialueilla tulee tarkastella kestävän kehityksen näkökulmasta toimintaa.
15. Alueellani on ennemmin helpotettava yksityisautoilua kuin kehitettävä julkista liikennettä.
Eri mieltä
Turussa tulee kehittää julkista liikennettä yhdessä kevyen liikenteen väylillä. Yksityisautoilu tulee mahdollistaa, mutta julkista liikennettä tulee kehittää entisestään.
Liikkumispolitiikan keskeisinä tavoitteina Turussa on turvallisuuden, saavutettavuuden ja viihtyisyyden lisääminen sekä liikenteen päästöjen vähentäminen.
16. Jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.
Täysin samaa mieltä
Hyvinvointialueilla lähipalvelut tulee edelleen turvata. Paljon keskustellaan siitä, tulisiko jokaisessa kunnassa olla terveyskeskus. Minusta kyse on siitä, että terveyspiste tai terveysasema tulee olla jokaisen saavutettavissa lähipalveluna. Nykyiselläänkin meillä on pienemmissä kunnissa terveyspiste, jossa on minimissään sairaanhoitajan vastaanotto ja tykslab näytteenottopiste.
Lähipalveluna tulee olla myös neuvolat ja ikäihmisten sekä vammaisten kotiin annettavat palvelut. Lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden koko järjestelmän perusta. Minusta on tärkeää, että myös turvaamme lähipalveluna mahdollisimman paljon soveltuvia erikoislääkäripalveluja. Yhä enemmän palveluja voidaan järjestää myös etäyhteyksillä, jolloin ihmisen ei tarvitse lähteä hakemaan niitä pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä.
17. Varsinais-Suomessa pitää ottaa käyttöön palvelusetelit hoitoon pääsyn varmistamiseksi.
Samaa mieltä
Palvelusetelin käyttö on oikeutettua jonojen purussa, silloin kun tätä omana tuotantona ei pystytä tekemään. Kunnan omalla tuotannolla voidaan ylläpitää monia palveluita laadukkaasti. Julkisia palveluita voidaan myös täydentää palvelusetelijärjestelmällä.
Mikäli julkinen järjestäjä tarjoaa palvelusetelivaihtoehtoja yksityiselle palveluntuottajalle, asiakas voi valita tarjolla olevista yksityisistä palveluntuottajista.
18. Erikoissairaanhoitoon pääsy vaikeutuu sote-uudistuksen vuoksi.
Täysin eri mieltä
Koronapandemia on kokonaisuudessaan nostanut meidän julkisen terveydenhuoltomme merkitystä entisestään ja erityisesti erikoissairaanhoidon palvelut ovat korostuneet. Varsinais-Suomessa on korkeatasoinen erikoissairaanhoito ja sellaisena sen tulee säilyä myös uudistuksen jälkeen.
Sairaalapalveluita on saatavilla Turun lisäksi myös alueellisissa yksiköissä Salossa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Turunmaan sairaalassa. Joustava ja nopea siirtyminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon tulee turvata hyvinvointialueilla. Meidän tulee jatkossakin jatkaa TYKS:in kehittämistä huippusairaalana ja vahvistamme sen asemaa valtakunnallisesti.
19. Hyvinvointialueen pitää hankkia omistukseensa käyttämänsä sote-kiinteistöt siirtymäajan jälkeen.
Eri mieltä
Siirtymäkauden jälkeen tulee arvioida, että mitä hyvinvointialueella tarvitaan ja mitkä sote-kiinteistöt tulee omistaa ja mitkä voidaan vuokrata. Nyt soteuudistuksessa asiaa kuvataan seuraavasti.
Hyvinvointialueella on oltava hallinnassaan tehtäviinsä liittyvä omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on mahdollista, kun tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle. Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan omistamat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan.
Siirtymäkauden vuokrasopimus on voimassa vähintään kolme vuotta, ja hyvinvointialueella olisi oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.
20. Hyvinvointialueen muut kunnat jäävät päätöksenteossa Turun jalkoihin.
Täysin eri mieltä
Uskon, että hyvinvointialueella tulee kuulumaan laajasti eri kuntien ääni niin aluevaltuustossa, kuin mahdollisesti muissa erilaisissa toimielimissä. Tälläkin hetkellä esimerkiksi erikoissairaanhoidon toiminnot ovat hyvin koko alueella ja päätöksenteossa kuullaan kaikkia kuntia.
21. Paloautot ja ambulanssit tulevat nopeammin paikalle, kun hyvinvointialue aloittaa.
Samaa mieltä
Pelastuslaitokset hoitavat vuosittain noin 500 000 ensihoitotehtävää. Hyvinvointialueella on erityisen tärkeää, että pelastustoimen ja ensihoidon saatavuus on turvattuna alueellisesti. Pelastustoimen uudistus toimeenpannaan samaan aikaan sote-uudistuksen kanssa ja pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille.
Uudistuksessa tarkoitus on turvata pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen tiivis keskinäinen yhteys ja yhteistyö erityisesti ensihoidossa. Tiesitkö, että Suomessa on noin 700 vapaaehtoisista koostuvaa sopimuspalokuntaa eli VPK:ta vapaaehtoisten palokuntaa.
VPK huolehtii jopa noin 50-70 prosenttia koko maan pelastustoimen hälytystehtävistä. VPK on suuressa roolissa ammattipalokuntien kanssa ja tämäkin tulee turvata tulevaisuudessa, että VPK voi jatkaa toimintaa ammattipalokuntien tukena ja reservinä.
21. Koulujen terveydenhuollon, kuraattorien ja koulupsykologien palvelut heikentyvät uudistuksen myötä.
Täysin eri meiltä
Lasten ja nuorten palvelut on turvattava lähellä heidän arkeaan, eli kouluissa ja varhaiskasvatuksessa. Sote-uudistusta toteutettaessa huomiota on kiinnitettävä eri toimintojen rajapintoihin.
Koulujen ja hyvinvointipalveluiden sekä nuorisotyön yhteistyön on toimittava myös jatkossa hyvin. Kouluterveydenhoito, koulupsykologit ja -kuraattorit, sekä muut sosiaalisen tuen palvelut löytyvät myös jatkossa sieltä, missä lapset ja nuoret ovat.
22. Hyvinvointialueen omien vanhusten hoivakotien pitää sijaita suurimmissa taajamissa.
Täysin eri mieltä
Hyvinvointialueilla lähipalvelut tulee edelleen turvata. Lähipalveluna tulee olla mm. ikäihmisten sekä vammaisten kotiin annettavat palvelut. Lähipalvelut ovat hyvinvointialueiden koko järjestelmän perusta.
Minusta on tärkeää, että myös turvaamme lähipalveluna mahdollisimman paljon soveltuvia erikoislääkäripalveluja. Yhä enemmän palveluja voidaan järjestää myös etäyhteyksillä, jolloin ihmisen ei tarvitse lähteä hakemaan niitä pitkien ja hankalien etäisyyksien päästä. Omaishoidon tukea tulee laajentaa ja sen asemaa vahvistetaan hyvinvointialueilla. Omaishoitoa tulee myös arvioida ja sitä tulee resursoida riittävästi. Hyvinvointialueilla tulee systemaattisesti koota tietoa omaishoidon tilanteesta ja tuen tarpeesta. Lisäksi hyvinvointialueiden tulee osoittaa selkeät kehittämiskohteet, joilla omaishoitajien asemaa parannetaan.
Ikääntyneiden palvelukokonaisuutta tulee kehittää yhden luukun periaatteella ja omaishoitoon tarvitaan lähipalveluperiaatteella toimivia osaamiskeskuksia.
23. Saloon pitää keskittää sote-keskuksen palveluita, joita käyttävät myös naapurikuntien asukkaat.
Samaa mieltä
Meillä on nytkin erikoissairaanhoidon palveluita keskitetty siten, että osa palveluista tarjotaan vain Salon sairaalassa. Erityisesti sellaisten palveluiden kohdalla, joita tarvitaan harvoin ihmisen elämän aikana, voidaan keskittämistä tehdä.
24. Psykiatrisen sairaanhoidon keskittäminen Turkuun heikentää psykiatrian palveluita muualla Varsinais-Suomessa.
Eri mieltä
Meidän tulee keskittää erikoissairaanhoidon korjaavaa hoitoa mutta avopalveluiden ja matalan kynnyksen palveluiden osalta meidän tulee edelleen turvata palvelut lähipalveluperiaatteella. Mielenterveyden häiriöt ja niihin liittyvät kustannukset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina.
Mielenterveyshaasteet ovat suurin työkyvyttömyyden aiheuttaja erityisesti nuorilla. Tulevalla hyvinvointialueella tulee laatia tänne Varsinais-Suomeen kattava mielenterveysstrategia ja kehittää palveluita ennaltaehkäisevästä ja ruohonjuuritasolta, vaativampaan korjaavaan hoitoon saakka. Erityisesti meidän tulee huolehtia resursseista. Tyhjät seinät ilman hoitajia, eivät hoida ketään. Ratkaisuja haasteisiin ovat matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen, seitsemän päivän hoitotakuu ja psykoterapiaan pääsyn edistäminen.
