Blogi

Tulevat aluevaalit ovat jokaisen ihmisen kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään muut vaalit aiemmin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa nyt yli 100 kuntaa. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy siis 21 hyvinvointialueelle.

Jatka lukemista ”Miksi aluevaalit ovat tärkeät ja miksi kansalaisten pitäisi olla niistä kiinnostuneita?” →

Hyvinvointi on arvokkainta, mitä meillä on. Hyvinvointi kuuluu ihan kaikille meille, vauvasta vaariin.

Aluevaalien ennakkoäänestys alkaa muutaman päivän päästä.

Kotimaassa voi ennakkoäänestää 12.-18.1.2022 välisenä aikana ja ulkomailla 12.-15.1.2022.

Varsinainen vaalipäivä on 23.1.2022.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue muodostuu seuraavista kunnista:

Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Oripää, Paimio, Parainen, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo, Somero, Taivassalo, Turku, Uusikaupunki ja Vehmaa.

Mitä kerron nyt, ovat minulle kolme tärkeintä sydämen asiaa näissä aluevaaleissa.

1. Mielenterveyspalvelut kuntoon 

Mielenterveyspalvelut ovat kriisissä, olivat jo enne koronapandemiaa ja nyt koronan jyllätessä jo kaksi vuotta tilanne on katastrofaalinen.

Tällä hetkellä mielenterveysongelmat aiheuttavat Suomessa noin 11 miljardin euron kulut vuosittain.

Mielenterveyden häiriöt ja niiden alle luettavat päihdehäiriöt ovat yksi kalleimmista tautiryhmistä. Viime aikoina on ollut usein esillä mielenterveyspalveluiden saatavuus ja erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden ruuhkautuminen.

Mielenterveyspalveluiden näkökulmasta olennainen kysymys tulevissa hyvinvointialueissa onkin se, miten matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut saadaan toimimaan, pääseekö hoitoon 7-päivässä ja riittääkö osaavia hoitajia mielenterveyspuolelle.

Itse koen tärkeäksi myös, että uusi mielenterveysstrategia saadaan jalkautettua hyvinvointialueilla ja sote-järjestöjen ovat voimavarana mielenterveyspalveluita kehitettäessä.

Meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta saamme mielenterveyspalvelut toimimaan.

2. Sote-järjestöt hyvinvointialueen vahvuutena

Varsinais-Suomessa on noin 900 sote-järjestöä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Järjestöt ovat suuri voimavara edistäessään varsinaissuomalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöt ovat mukana tuottamassa palveluita niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluverkostossa.

Erityisesti sosiaalihuollon palveluiden puolella, jossa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuotetaan paljon, järjestöjen rooli on suuri.

Matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kokonaisuudessa sote-järjestöt ovat huomattavassa roolissa.

Tahtoisin nähdä, että hyvinvointialueilla yhteistyö kolmannen sektorin sote-järjestöjen kanssa parantaa palveluohjausta ja palveluntuottajien tunteminen olisi yksi ratkaisu haastavien ja kompleksisten tilanteiden hoidossa.

Usein juuri mielenterveys- ja päihdeongelmainen henkilö tarvitsee paljon palveluita eri sektoreilta, jolloin mielenterveysjärjestöt voivat olla avainasemassa tarjoamassa matalan kynnyksen palveluita.

Sote-järjestöt ovatkin merkittävä voimavara mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarjoajien joukossa, ja järjestöjen rooli tuleekin tunnistaa hyvinvointialueiden voimavarana.

3. Arvokas vanhuus on ihmisoikeus

Meidän tulee pitää huoli siitä, että jokainen ikääntyvä saa yksilöllistä ja tarpeen mukaista palvelua.

Palvelutarpeen arvion on aina yksilöllisesti tehty ikääntyvän omine tarpeiden pohjalta. Hyvinvointialueella kotiin tuotavia palveluita on monipuolistettava mutta jokaiselle ikääntyvälle tulee taata paikka hoivan piiristä, kun kotona ei enää pärjää.

Hoitajamitoituksen toteutuminen tulee taata jokaisella hyvinvointialueella. Ikäneuvola palvelu tulisi olla kaikkien 75-vuotta täyttäneiden oikeus.

Turku on nyt pilotoinut kahden vuoden ajan ikäneuvolatoimintaa, jossa kohderyhmänä ovat 75-vuotiaat asukkaat.

Kutsun ikäneuvolaan ovat saaneet kaikki kotona asuvat, joilla ei ole vielä kunnallisia palveluja käytössä (esim. kotihoito) ja jotka eivät ole virallisia omaishoitajia.

Ikäneuvolaan kuuluu yksi hoitajakäynti sekä käytettävissä ovat myös lääkärin, farmaseutin ja fysioterapeutin palvelut. Itse lisäisin tähän vielä psykiatrisen sairaanhoitajan ennaltaehkäisevän käynnin.

Tämä on julkisten varojen asiallista käyttöä, terveyden edistämistä ja toimintakyvyn ylläpitämistä mahdollisimman pitkään, jotta raskaammalta ja kalliimmalta hoidolta vältyttäisiin.

Lue lisää vaalikonevastauksistani Ilta-Sanomien aluevaalikoneeseen.

Siirry tästä aluevaaliosioon

Meidän tulee rakentaa vahvoja, toimivia julkisia palveluita hyvinvointialueille. Tarvitsemme sote-palvelujen tuottamisessa järjestöt mukaan ja sote-järjestöt tuleekin nähdä hyvinvointialueen voimavarana myös mielenterveyspalveluita kehitettäessä.

Jatka lukemista ”Järjestöt – hyvinvointialueen voimavarana myös mielenterveyspalveluita kehitettäessä” →

1. Julkisten terveyspalvelujen maksullisuus on hyvä asia.

Täysin eri mieltä

Sote-palvelumaksut eivät saa olla esteenä tarvittavan hoidon ja hoivan saamisessa. Maksuja tulee aina tarvittaessa huojentaa lain tarkoittamalla tavalla. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on, että sote-keskuksen vastaanoton tulisi olla maksuton.

Jatka lukemista ”Aluevaalit – Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien vaalikonevastaukset” →

1. Digi- ja etävastaanotoilla voidaan korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.

Eri mieltä

Jatka lukemista ”Iltalehti aluevaali vaalikone 2021” →

Olen ehdolla Suomen historian ensimmäisissä aluevaalissa 23.1.2022. Uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista.

Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle.

Jatka lukemista ”Tahtoisitko auttaa?” →

1. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on viime kädessä ihmisellä itsellään.

Täysin eri mieltä’

Jatka lukemista ”Yle aluevaalikone 2021” →