Blogi

Nykypäivän nopeasti kehittyvässä maailmassa korkea-asteen koulutuksesta on tullut yhä tärkeämpää.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajina, sillä ne tuottavat korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja tekevät uraauurtavaa tutkimusta sekä luovat innovaatioita.

Siksi on ratkaisevan tärkeää, että päättäjät tunnustavat yliopistojen ja korkeakoulutuksen merkityksen hyvinvointivaltion rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Suomessa on poikkeuksellisen paljon maailman mittapuulla laadukkaita korkeakouluja maan kokoon nähden.

Korkeakoulutus Suomessa on edelleen suhteellisen tasa-arvoista ja sen piiriin on mahdollista päästä lähes lähtökohdista riippumatta. Tämä meidän tulee varmistaa myös tulevaisuudessa.

Korkeakoulutuksen ja tieteen asema Suomessa voisi kuitenkin olla vielä nykyistä parempi. Se olisi tärkeää niin sivistyksen kuin Suomen taloudellisenkin menestyksen kannalta. Siihen päästään seuraavien viiden ratkaisun voimin.

Perusrahoitus kuntoon

Koulutuksen ja tutkimuksen resurssit on asetettava etusijalle, jotta yliopistot ja korkeakoulut voivat hoitaa yhteiskunnan kannalta merkittävää tehtäväänsä.

Marinin hallitus on lisännyt yliopistojen pysyvää rahoitusta 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien.

Tätä työtä jatkaa tulevalla vaalikaudella, sillä Suomessa korkeakoulutukseen ei viime vuosikymmenenä satsattu samalla tavalla kuin monessa verrokkimaassa, vaan päinvastoin leikattiin.

Nyt ei voi enää leikata, vaan nostetaan siis entisestään korkeakoulutuksen perusrahoituksen tasoa.

Tavoitteena tulee olla riittävän rahoituksen varmistaminen, akateeminen vapaus, tutkimuksen monimuotoisuus ja osallisuuden edistäminen.

Nostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ratkaiseva rooli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, mikä on välttämätöntä talouskasvun kannalta. Tulevaisuuden talouskasvu vaatii tuottavuuden parantamista.

Siihen päästään uusilla innovaatioilla tutkitun tiedon ja tutkimuksen pohjalta. Suomessa niin sanottuun TKI-toimintaan varatun rahoituksen määrä on kehittynyt vaatimattomasti viime vuosikymmeninä, ja se on suhteessa bruttokansantuotteeseen ollut vajaan kolmen prosentin luokkaa.

Monissa muissa maissa on samalla satsattu reippaasti Suomea enemmän.

Nyt parlamentaarinen tki-työryhmä on linjannut tavoitteeksi, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen taso nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tavoite on erinomainen ja vaatii päätöksentekijöiltä toimia ensi vaalikaudella.

Lue myös: 5 toimenpidettä mielenterveyskriisin pysäyttämiseksi

Osaamistason nosto ja riittävät resurssit sen toteuttamiseen

Korkeakoulutuksella on merkittävä rooli sivistyksen lisäämisessä sekä taloudellisen kasvun lähteenä. Valitettavasti Suomi on jäänyt verrokkimaista selvästi jälkeen myös siinä, missä määrin nuoret suorittavat korkeakoulututkintoja.

Noin vuoden 1975 paikkeilla syntyneet ovat tällä hetkellä jäämässä koulutetuimmaksi ikäluokaksi Suomessa.

Tavoitteeksi on asetettava 60 prosentin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus alle 35-vuotiaista 2030-luvulla, jonka jälkeen koulutustason nousun on jatkuttava.

Tähän tavoitteeseen päästään vain korkeakoulutuksen rahoitusta merkittävästi kasvattamalla. Aloituspaikkoja koulutukseen pääsemiseksi tulee lisätä, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että korkeakoulujen tulisi selviytyä samoilla resursseilla lisääntyvästä opiskelijamäärästä.

Opettajille ja tutkijoille tulee antaa riittävät resurssit koulutuksen antamiseen ja tutkimuksen tekemiseen. Samalla myös korkeakoulutuksen läpäisyä tulee parantaa.

Lue myös: Viisi toimenpidettä lapsiperheköyhyyden torjumiseksi

Opiskelijoiden mielenterveys ja jaksaminen kuntoon

Jotta opiskelijat jaksaisivat suorittaa tutkintonsa loppuun asti ja siirtyä terveinä työelämään, tulee tiedostaa, että tällä hetkellä liian moni opiskelija uupuu opintojensa aikana.

Tarvitaan parempaa opintojen ohjausta, panostusta mielenterveyden palveluihin terapiatakuun muodossa ja edelleen lisääntyvää joustavuutta ja erilaisia suoritustapoja opintoihin.

Jotta opiskelijat jaksavat keskittyä siihen oleellisimpaan työhönsä eli opiskeluun, tulee myös toimeentulon olla turvattu. Siksi opintotuen tasoa tulee nostaa.

Tutkijat ansaitsevat paremmat työskentelyolosuhteet

Nykypäivänä moni tutkija työskentelee pienellä palkalla määräaikaisissa silpputyösuhteissa, joka ei luo vakaata pohjaa laadukkaan tieteen tekemiselle.

Perusrahoitusta lisäämällä voidaan yhä useampi tutkija vakinaistaa. Etenkin apuraha- ja väitöskirjatutkijoiden asemaa pitää parantaa.

Myös kansainvälisten tutkijoiden ja opiskelijoiden Suomeen saapumisen ja juurtumisen esteitä pitää pyrkiä poistamaan nykyistä aktiivisemmin.

Nykypäivän nopeasti kehittyvässä maailmassa korkea-asteen koulutuksesta on tullut yhä tärkeämpää.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme tulevaisuuden rakentajina, sillä ne tuottavat korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja tekevät uraauurtavaa tutkimusta sekä luovat innovaatioita.

Siksi on ratkaisevan tärkeää, että päättäjät tunnustavat yliopistojen ja korkeakoulutuksen merkityksen hyvinvointivaltion rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Suomessa on poikkeuksellisen paljon maailman mittapuulla laadukkaita korkeakouluja maan kokoon nähden

Korkeakoulutus Suomessa on edelleen suhteellisen tasa-arvoista ja sen piiriin on mahdollista päästä lähes lähtökohdista riippumatta.

Tämä meidän tulee varmistaa myös tulevaisuudessa.

Korkeakoulujen roolia demokratian ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä ei voi liioitella. Yliopistot tarjoavat foorumin kriittiselle ajattelulle, mielipiteiden moninaisuudelle ja avoimelle vuoropuhelulle, jotka ovat olennainen osa demokratiaa.

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut kouluttavat tulevaisuuden johtajia, ajattelijoita ja ongelmanratkaisijoita.

Korkeakoulusektori osaltaan rakentaa hyvinvointivaltiota, jossa koulutus on kaikkien kansalaisten perusoikeus.

Yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ratkaiseva rooli tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, mikä on välttämätöntä talouskasvun kannalta.

Korkeakouluissa tehty tutkimus on johtanut läpimurtoihin niin lääketieteessä, teknologiassa ja monilla muilla aloilla, luoden samalla tulevaisuuden innovaatioita ja työtä.

Koulutuksen ja tutkimuksen resurssit on asetettava etusijalle, jotta yliopistot ja korkeakoulut voivat hoitaa yhteiskunnallisesti merkittävää tehtävää tulevaisuudessa.

Marinin hallitus on lisännyt yliopistojen pysyvää rahoitusta 40 miljoonalla ja ammattikorkeakoulujen 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020 lähtien.

Tavoitteena tulee olla riittävän rahoituksen varmistaminen, akateeminen vapaus, tutkimuksen monimuotoisuus ja osallisuuden edistäminen.

Tarvitaan politiikkaa, joka tunnistaa tutkimuksen ja innovaatioiden arvon ja kannustaa myös yrityksiä investoimaan niihin.

Lopuksi ehdotan, että palautetaan yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksi, vahvistetaan tutkimusympäristöjä ja -infrastruktuuria sekä nostetaan Suomen TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.

Lahjoita heti

Nyt on korkea aika pysäyttää mielenterveysvelka.

Ketään ei saa jättää yksin selviytymään horjuvan mielenterveyden kanssa.

Vaalilupaukseni on tehdä kaikkeni sen eteen, että mielenterveyden ongelmiin saa jatkossa apua nopeasti.

Mari Lahti

Jatka lukemista ”Lahjoita rahaa mielenterveyspainotteiseen eduskuntavaalikampanjaan” →