Kuntavaalit 2017 lähestyvät

Turun tulevat tapahtumat ratkaistaan tulevissa kuntavaaleissa

Kuulostaisiko järkevältä sijoittaa 1 euro, jotta saisi takaisin 4 euroa? Siis sijoitus tuottaisi voittoa 300%!? Niin minustakin. Eikä tämä ole edes poppaskonsti tai pörssimeklareiden vivutus.

En väitä, että sijoittamalla minuun saisit eurosi nelinkertaisena takaisin.

Vaan.

Tiesitkö, että 1 euro pelkästään mielenterveystyöhön toisi erään laskelman mukaan 4 euroa takaisin.

Mikä olisi MYÖS mielenkiintoista tietää on se…

… mikä luku olisikaan arkimielenterveystyön kohdalla?

TÄMÄN pitäisi olla yksi tärkeimmistä avoimista matemaattisista ongelmista, eikä Riemannin hypoteesin. Kun katsoo listaa, laskeminen voi todellakin osoittautua haastavaksi.

Koulutuksesta leikataan.

Vanhustenhoidosta leikataan.

Kaikki lapset eivät enää pääse päivähoitoon.

Sote. Tarvitseeko siitä sanoa enempää. Jopa Kokoomusministerit varoittelivat yksityistämisestä. 

Johan tässä todellakin on arkimielenterveys vaarassa.

Ja kuntatasolla on viimeisiä hetkiä muuttaa asiat paremmaksi. Jopa subjektiivinen päivähoito-oikeus on vaarassa murentua. Siksi teemani tulevissa kuntavaaleissa on Pelastetaan arkimielenterveys.

Olen Mari Lahti. Terveystieteen tohtori. Lehtori. Mielenterveystyön tutkija. Ja olen ehdolla kuntavaaleissa Turussa SDP:n listalta huhtikuussa 2017.

Ja nyt tarvitsen sinua tukijoukkooni.

Käy myös lukemassa kirjoituksiani aina vuodesta 2012 alkaen. Tulen päivittämään näitä sivuja kuntavaalien jälkeenkin.

Kohti kuntavaaleja 2017.

”Ei puut käskemällä kaadu”

Mikään ei tule ilmaiseksi.

Vaalityö vaatii täyden henkisen, mutta myös rahallisen panostuksen. Aina ei voita se, kenellä on kallein ja hienoin kyltti kadun varressa, tai suurin mainos Turun sanomissa.

Mutta jos et panosta yhtään, mahdollisuudet kuntavaaleissa ovat samat kuin kilpikonnalla ylittäessä Koulukatua maanantaina kello 16.

Tulevat kokouspalkkioni laitan sivuun, jotta voin kustantaa osan mainospaikoista katujen varsissa, bussin kyljessä ja tuhannet esitteet.

Olen siis SDP:n ehdokkaana kuntavaaleissa Turussa tänä vuonna.

Mutta luultavasti et ole kuullut minusta koskaan.

En ole ammattipoliitikko, poliittinen broileri tai jäärä. Olen tavallinen työssä käyvä perheen äiti ja puoliso.

Miksi halusin mukaan politiikkaan vuonna 2011?

Ja vieläpä SDP:hen?

(Lähetin aikoinaan kyselyn kaikkiin puolueisiin, miksi minun pitäisi liittyä heihin. Kokoomus ja Keskusta eivät vastanneet ollenkaan. Perussuomalaiset vastasivat kolmella lauseella. Vihreät eivät suostuneet ottamaa kantaa, kuuluvatko he vasemmalle vai oikealle. Talousasioihin he eivät kommentoineet. Vasemmistoliitolta tuli niin lyhyt ja kirjoitusvirheitä täynnä ollut viesti, ettei se herättänyt luottamusta.)

Minusta tuntui, että nyt täytyy TEHDÄ jotain.

Tuntuuko sinusta samalta?

Olen tavannut vahvoja ihmisiä. Jopa saanut kunnian työskennellä heidän kanssaan.

Ja salaa olen toivonut olevani jonain päivänä heidän kaltaisensa.

Eikö sinustakin oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja luonto ole puolustamisen arvoisia asioita?

Ja SDP:n arvot oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vastuu luonnosta vain ovat sellaisia, joiden takana voin seisoa.

Siksi SDP.

Ja joiden takana uskon myös sinun voivan seistä, eikö totta?

Haluan uskoa, että Suomessa voi edelleen menestyä kuka vaan, suvusta, paikkakunnasta tai sukupuolesta riippumatta. Haluan uskoa, että jokaisella nuorella on toivoa saavuttaa unelmansa vaikka ei olisikaan valmistunut parhaimmasta lukiosta tai koulusta.

Minä olen Pernosta.

Sanottiin, että sen lukio oli yksi Suomen huonoimmista.

Mutta sisimmässäni tiesin, että se ei ole taakka, vaan rikkaus.

Se potki perseelle kovemmin kuin sanat, jotka väittivät, ettei minusta koskaan tulisi mitään.

Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1996.

Valmistuin ensimmäisenä vuosikurssina sairaanhoitaja-kätilöksi Turun AMK:sta vuonna 2000.

Tein töitä yhteensä 10 vuotta lastensuojelufirmassa, kunnes yksi päivä ajattelin:”Ei h****i. Jotain täytyy tehdä. Miten voisin oikeasti tehdä asioita toisin?”

Lähdin yliopistoon lukemaan hoitotiedettä, koska tahdoin saada perusteluja sille, miksi tehdään niin kuin tehdään. Postfaktum-aikakautena olen edelleen sitä mieltä, että faktojen tulee ohjata toimintaa, ei ”musta tuntuu” arvioiden.

Tein töitä 150 prosenttisesti sekä lastensuojelussa, että yliopistolla.

Mutta.

Eräs päivä sain sähköpostia luotettavasta osoitteesta. Vastasin siihen heti. Ja elämäni suunta muuttui lopullisesti.*

Ja haluan, että sinä olet nyt se, joka vastaa.

Aiheena on ”Kuntavaalit 2017”.

Arkimielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Ja siitä ei ole vara lipsua.

Kirjoitin tämän sinulle, koska tarvitsen apuasi tulevissa kuntavaaleissa. Ja koska uskon, että voit hyvillä mielin sanoa edistäneesi yhteisiä arvoja.   

Mitä luulet? Olisiko sinun mahdollista tukea minua tulevissa kuntavaaleissa?

En pyydä 5 000 euron lahjoitusta. En edes 1 000 euron. Yksi tykkäys Facebook-sivustani ja se riittää.

Pystyisitkö tekemään tämän?

Mutta jos haluat sukeltaa vaalityön mielenkiintoiseen maailmaan, monenlaista tehtävää hyvässä seurassa on tarjolla, kuten esimerkiksi:

– vaalimainosten luukutusta piirin alueella, voit varata alueen itse.

– piiri-ja lähiökierrokset. Tavoite on, että jokaisessa tapahtumassa on 3 tukitiimiläistä mukana. 

– jakomateriaalin askartelua.

Näiden lisäksi apua tarvitaan muun muassa vaalikadulla vaalimainosten jakamisessa.

Arvostan kaikkea tukea, oli se millainen tahansa. Koska en aio julkaista kokosivun mainosta Turun sanomissa, aion hoitaa kampanjani fiksusti.

Mitä sanoisit? Oletko mukana?

Terveisin,

Mari Lahti

P.S. Käy tykkäämässä Facebook-sivustani. Se onnistuu helposti oheisen linkin kautta. Käy tykkämässä vaikka nyt. Jos sitä siirtää, se voi helposti unohtua.

P.S.S. Käy lukemassa myös

  • mihin suureen (ainakin omasta mielestäni) luottamustoimeen minut juuri valittiin,
  • miksi olin laittanut tähden erään tämän jutun kappaleen
  • 4 periaatettani, jotka saattavat ratkaista, haluatko edes äänestää minua vaaleissa ja
  • mitä pitää tapahtua ennen kuin sanon ”kyllä”.

(Tuota sivua et muuten pääse lukemaan muualta kuin yllä olevan linkin kautta.)