Kirjoituksia

Vuodesta 2012 alkaen

Tässä on eri lehdissä julkaistuja kirjoituksiani. Ja kuten mainitsin, tulen päivittämään sivustoani myös kuntavaalien jälkeen.

Sisällysluettelo

Neuvoloiden yhtiöittäminen repii hallitusta

Demokraatti-lehdessä julkaistussa kolumnissani kysyn, miten näinkin tärkeä asia voi olla vielä epäselvä?

”Miksi terveyden edistäminen on sinun kunnassasi tärkeää?”

Kirjoitin Demokraatti-lehteen siitä, miten THL:n hyteindikaattorit vaikuttavat kunnan tuloihin. Ja miten panostamatta yhteen tärkeimmistä asioista kunta menettää helposti puhdasta rahaa.

Turussa jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus harrastukseen

Onko lasten ja nuorten sellainen maksuton liikunnanharrastus, mihin olemme tottuneet, kohtaa enää muisto vain? Miten käy kerhotoiminnan rahoituksen? Lue mielipidekirjoituksemme Turun Sanomissa.

Arjen hyvinvointia taiteesta

Oletko kuullut prosenttiperiaatteesta? Lue juttuni arjen hyvinvoinista, ja tiedät mikä se on ja miksi se olisi tärkeä.

Pidetään ihanteista kiinni

”Miten ihmeessä maa, jossa vain murto-osa maksaa veroja, haluaa pitää tästä ihanteesta kiinni? Mistä tässä on kyse? Selviää lukemalla juttuni, joka julkaistiin myös Demokraatti-lehdessä.

Mieletöntä touhua

Mitä tapahtuisi jos poliittista päätöksentekoa ohjaisi entistä enemmän näyttöön perustuva päätöksenteko? Se, että poliittiset päättäjät perustelevat päätöksensä tarkoin harkittuun parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon, nykyisen sulle-mulle kaverikapitalismin sijaan? Lue juttuni mielettömästä touhusta.

Mielipuolista pajatsoa valinnanvapauslain nojalla

Uskaltaako kukaan edes ajatella, mitä mielenterveyspotilaille tapahtuu valinnanvapauslain toteutuessa? Minä yritin. Voit sen lukea täältä.

Kunnioita suojatietä

Onko sinulla risteystä, josta on arveluttava lähteä yli käymään? Minulla on, ainakin yksi. Katso, sattuisiko se olemaan sama kuin sinulla.

Lapset voivat huonosti – tässäkö syy?

”Tosiasia kuitenkin on, että aikamme poliittinen päätöksenteko on vaikuttanut merkittävästi siihen, että pahoinvointi on lisääntynyt. Miksi näin? Palataanpa ajassa hieman taaksepäin.”

Ja sinä voit palata juttuun tämän linkin kautta.

Mielenterveystaidot kuuluvat kaikille

DOVE

Tänä vuonna maailman mielenterveyspäivää vietettiin lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992 Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämänä. Tänä vuonna teemana on mielenterveyden ensiapu ja mielenterveystaidot. Teema on varsin ajankohtainen, sillä tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vaikutukset mielenterveyspotilaan asemaan tulevat vahvasti esille.

Vain päivää aiemmin 9.10.2016 vietettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää, jota vietetään Suomessa vuosittain. Päivän teemana oli lapsiomaisten tukeminen. Lapsiomainen on lapsi, jonka vanhemmalla tai vanhemmilla on jokin mielenterveyden häiriö. Suomessa lapsiomaisia lapsista on noin 25 prosenttia ja he tarvitsevat myös tukea perheen haastavassa tilanteessa. Riskinä on, että myös lapsiomainen sairastuu.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut oman arvionsa tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista mielenterveyspalveluihin. Tässä esityksessä tuodaan esille huoli siitä, että tämän päivän Suomessa osa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Riskinä tulevassa sote uudistuksessa tulee olemaan se, että pirstaleinen monituottajamalli ja valinnanvapaus eivät toimi toivotulla tavalla mielenterveydenongelmista kärsivien ihmisten osalla. Vielä suuremmassa riskissä ovat lapset, joiden ongelmia ei tunnisteta ja jotka eivät näin pääse hoidon piiriin lainkaan. Mielenterveysongelmista puolet alkaa ennen 14 vuoden ikää.

Maailman mielenterveyspäivän teema onkin enemmän kuin ajankohtainen tämän päivän Suomessa. Mielenterveyden ensiaputaidot ovat tarkoitettu meille kaikille. Samaan aikaan Suomessa on otettu tänä syksynä käyttöön uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka sisältää mielenterveystaitojen opettelua.

Mielenterveyden ensiaputaidot ja perusopetuksen opetussuunnitelma pitävät sisällään samoja teemoja liittyen kriisien kohtaamiseen, selviytymistaitoihin, tunnetaitojen opettamiseen ja vuorovaikutukseen, sekä elämänhallintaan liittyviä asioita. Tärkeitä asioita meidän jokaisen, mielenterveyden ja hyvinvoinnin, näkökulmasta.

On hyvä, että opetamme jo lapsille perusasioita positiivisesta mielenterveydestä ja mielenterveystaitoja. Nämä yhdessä mielenterveyden ensiaputaitojen kanssa toivottavasti tulevat tukemaan kokonaisia ikäryhmiä mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Mielenterveys on tärkeä osa terveyttä ja se on ihmisen suurimpia voimavaroja.

Arkimielenterveys kuuluu meille kaikille.

Mari Lahti (sd.), terveystieteiden tohtori, mielenterveystyön tutkija

Aamuset 16.10.2016

Onko mielenterveystyön tutkimuksesta leikattu jo liikaa?

SAKSET

EETTISESTI korkeatasoinen mielenterveystyö perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten järjestelmä toimii, miten potilaat sen ovat kokeneet ja minkälaisia tuloksia se saa aikaan. Tietoa ei synny ilman monialaista tutkimusta.

Tutkimuksen avulla voidaan edistää tehokkaiden ja inhimillisten hoitokäytäntöjen kehittämistä mielenterveystyössä. Vain näin voidaan varmistaa mielenterveyspalveluiden korkea laatu ja potilaiden hyvä hoito.

Myönteinen kehittämisilmapiiri heijastuu potilaiden hoitoon ja hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Muutoksia tulee johtaa tutkimustietoon perustuen.

Mielenterveystyön tutkimuksen ja kehittämisen välttämättömyys tulee esille valitettavan vahvasti Kupittaan psykiatrisen sairaalan tapahtumissa. Erityisen tärkeää on nyt pohtia, miten tästä mennään eteenpäin ja miten tutkimus- ja kehittämistyö turvataan. Kyse ei ole pelkästään Turusta, vaan tarve on valtakunnallinen.

Vasta perustetun yhdistyksemme huolena ovat valtion massiiviset leikkaukset niin tutkimus- kuin kehittämistoiminnastakin. Mielenterveystutkimuksen rahoitus on ollut jo ennen leikkauksiakin pieni verrattuna siihen, millaisen tautitaakan mielenterveyshäiriöt muodostavat. Tämä yhdessä sote-uudistuksen viivästymisen kanssa syö aivan liikaa resursseja mielenterveystyöstä, sen kehittämisestä ja tutkimuksesta.

Mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat aliarvioitu ja alikäytetty ryhmä mielenterveystyön tutkimuksessa. He ovat olleet tutkimuksen kohteena mutta hyvin harvoin itse mukana aktiivisina toimijoina alan tutkimus- ja kehittämistyössä. Tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Näin saisimme asiakkaiden äänen kuuluville.

Lahti, Ellilä, Kurki

Mielenterveystyön tutkimus ja kehittäminen ry, työvaliokunta

HS 7.3.2016

http://www.hs.fi/mielipide/a1457234615822

 

Onko meillä varaa olla panostamatta mielenterveyteen?

sydän

Maailman mielenterveyspäivää vietetään tänään, lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992 Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämänä.

Tänä vuonna teemana on mielenterveyspotilaan arvostaminen ja vahvuudet. Teema on varsin ajankohtainen, sillä mielenterveyden häiriöt uhkaavat tulla yhä kalliimmiksi tulevaisuudessa (HS 6.10.).

Mielenterveyden häiriöiden elämänlaatua heikentävät vaikutukset ovat verrattavissa vakavien somaattisten sairauksien vaikutuksiin. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi häiriöt aiheuttavat merkittävän yhteiskunnallisen rasitteen.

On arvioitu, että vuosittain noin 38 prosenttia aikuisväestöstä maailmanlaajuisesti kärsii mielenterveydenhäiriöistä. Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden kokonaiskustannukset ovatkin miljardeja euroja vuosittain, myös Suomessa.

Ympäri maailmaa mielenterveyden häiriöistä kärsivät ihmiset kokevat stigmaa, syrjintää ja loukkauksia. Jo ihmisoikeuksien julistuksessa todetaan, että ”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan”.

On vaarana, että mielenterveyden häiriöistä kärsivät ihmiset ajautuvat yhteiskunnan sivuun, syrjäytyvät ja jäävät vaille heille tarkoitettua hoitoa.

Juuri julkaistussa ROAMER-tutkimuksessa tuodaan esille tarve panostaa eurooppalaisella strategialla mielenterveyden tutkimukseen. Mielenterveyden häiriöitä voidaan ennaltaehkäistä panostamalla mielenterveyden edistämiseen tutkimuksen avulla, luomalla monitieteistä tutkimusta mielenterveyden kompleksisten kysymysten ratkaisuun sekä kehittämällä riittävän laajoja tutkimuskokonaisuuksia aiheen pariin.

Turun ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen tutkimusryhmän keskeisenä teemana on mielenterveyden edistäminen.

Tutkimusryhmä toimii asiantuntijaryhmänä, joka yhteistyössä työelämän toimijoiden, järjestöjen, tutkijoiden sekä muiden kotimaisten ja kansainvälisten yhteistyötahojen kanssa tuottaa uutta tietoa ja osaamista ja kehittää mielenterveyden edistämiseen liittyviä uusia käytänteitä.

Yhteiskunnan poliittinen päätöksenteko, tutkimustoiminta ja käytännön työ mielenterveyden parissa tapahtuvat usein eri organisaatioissa ja näillä on vain vähän tekemistä toistensa kanssa.

Jotta voidaan tuottaa tehokasta ja vaikuttavaa mielenterveyden edistämistä ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäiseviä toimintoja yksilön tasolla, tulee yhteistyön yllämainittujen tahojen välillä monipuolistua ja tarkentua. Pitkän aikavälin mielenterveyden edistämisen suunnittelu, implementointi ja investoinnit tuleekin huomioida eri tahoilla.

Toivon, että tulevaisuutemme yhteiskunta ottaa tästä tilanteesta vaarin ja alkaa suuntaamaan resursseja niin mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden laaja-alaiseen edistämiseen kuin mielenterveyden häiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen.

Tässä yhteiskunnan taloudellisessa tilanteessa meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa jättää panostamatta mielenterveyden edistämiseen ja tutkimukseen.

MARI LAHTI, TtT

Julkaistu TS 10.10.2015

http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/820879/Onko+meilla+varaa+jattaa+panostamatta+mielenterveyteen

 

Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen  on vähentynyt ja kulut kasvaneet

tossut

Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen kustannukset ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana huimaa vauhtia.

Vuonna 2004 täydennyskoulutuksen välittömät kustannukset olivat yli 36 miljoonaa euroa ja koulutusajan palkat siihen lisäksi 74 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset ja koulutusajan palkat olivat noin 170 miljoonaa euroa.

Täydennyskoulutuksen välittömät kustannukset eli kurssimaksut ja kouluttajien palkkiot ovatkin kasvaneet kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Koulutusajan palkoissakin nousua on ollut kymmenen vuoden aikana jopa 45 miljoonaa euroa.

Saadaanko täydennyskoulutuksella sitä mitä toivotaan?

Suomessa terveydenhuollon henkilöstöllä on velvollisuus käydä täydennyskoulutuksessa vuosittain ja tätä koulutusta ohjaa lainsäädäntö.

Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen.

Kuitenkin täydennyskoulutuspäivien määrä on Suomessa terveydenhuollon työntekijöiden parissa laskenut.

Vuonna 2004 sairaanhoitajat kävivät lähes viisi päivää vuodessa täydennyskoulutuksessa, kun taas vuonna 2013 koulutuspäiviä oli vain vajaa neljä vuodessa.

Samoin täydennyskoulutukseen osallistuvien kokonaisprosenttimäärä on tippunut kymmenen vuoden aikana noin viidellä prosentilla. Vuonna 2013 sairaanhoitajista noin 80 prosenttia osallistui näihin koulutuksiin.

Osallistuminen täydennyskoulutuksiin on siis vähentynyt ja kustannukset ovat samalla kasvaneet.

Herää kysymys, saadaanko täydennyskoulutuksella toivottua tulosta työelämään? Vastaako täydennyskoulutus työelämän haasteisiin ja tarpeisiin suhteessa siitä aiheutuviin kuluihin?

Näin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskellä on tarpeellista myös pitää huolta siitä, että henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointiin panostetaan riittävästi. Onhan sote-uudistuksen tavoitteena väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, mikä tapahtuu suurelta osin osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta.

Lisäksi sote-uudistus nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon laajana integraationa, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Suuri tavoite on siis tarjota ihmisille palvelut kokonaisuutena.

Mutta vain henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimalla taataan laadukkaat palvelut kaikille.

Mari Lahti
Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja Turun SDP:n hallituksen jäsen
Kirjoitus julkaistu TS 23.10.2014

 

Vanhusten mielenterveys – Kenen vastuulla?

marjastus sdp vanhukset

Tämän vuoden Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10.10. Päivän teemana ovat ikääntyminen ja mielen hyvinvoinnin voimavarat. Teema on varsin ajankohtainen, sillä mielenterveyden häiriöistä kärsivien vanhusten määrä lisääntyy väestön vanhetessa.

Erityisesti vanhusväestön masennus kasvaa ja on arvioitu, että kotona asuvilla vanhuksilla masennusta ilmenee 15 prosenttia ja laitoshoidossa olevista 20 prosenttia. Tästä koituu yhteiskunnalle suuret kustannukset vuosittain. Kuitenkin suurin osa mielenterveyden häiriöistä jää tunnistamatta erityisesti vanhusväestön kohdalla.

Sdp:n pitkäaikainen tavoite vanhuspalvelulaista astui voimaan 1.7.2013. Lain tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toisin sanoen, lailla pyritään huolehtimaan vanhusväestön hyvästä hoidosta ja huolenpidosta kunnissa. Samaan aikaan kuitenkin kuntien rahoitusta kiristetään. Mieleen nouseekin pelko siitä, miten laadukkaat peruspalvelut tulevaisuudessa toteutetaan.

Huoleni on, miten vanhusväestön mielenterveysongelmat huomioidaan jatkossa? Kuntien resurssien supistuessa entisestään on aiheellista kysyä mitä kuntahallinto voi tehdä ja mitä se on tehnyt turvatakseen laadukkaat vanhuspalvelut. Onhan palveluiden järjestämisestä vastaavan kunnan valtuustokausittain tehtävä suunnitelma ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisesta ja heille tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä. Samoin tulee tehdä suunnitelma lain valvonnaksi, jotta taataan haasteellisetkin kysymykset laatuun liittyen.

Yle uutisoi (27.8.2013) heti lain voimaantulon jälkeen miten kunnilla on ollut vaikeuksia heinäkuun alussa voimaan tulleen vanhuspalvelulain kanssa. Monelle saattaa olla vielä vanhuspalvelulain sisältö ja velvoitteet epäselviä. Vetoan nyt kuntapäättäjiin yhteisen tahtotilan löytymisestä, jotta vanhusväestö saa sille lailla turvatun hyvän ja laadukkaan hoidon unohtamatta haasteellista mielenterveysongelmien esille ottamista.

Julkaistu TS 9.10.2013, Turkulainen 8.10.2013

Välittäminen alkaa mielenterveydestä

lapio sdp nuoret

Maailman mielenterveyspäivää vietettiin 10. lokakuuta. Päivää on vietetty jo 20 vuotta, mutta onko mielenterveyden asiaa saatu riittävästi ihmisten tietoon? Tovi sitten Helsingin Sanomissa (11.8.) oli järkyttävä uutinen siitä, miten neljä nuorta jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan erikoissairaanhoidon hoitotakuu lasten- ja nuorten psykiatrian puolella ei toteudu vaaditussa ajassa ja jonossa on koko ajan hoitoa tarvitsevia nuoria. Ammatillisen koulutuksen keskeyttämisluvut ovat suuria ja yhtenä syynä ovat nuorten mielenterveysongelmat. Herää kysymys, että miten mielenterveystyö oikein toimii Suomessa?

Huolenaiheitani ovat ehdottomasti lasten- ja nuorten mielenterveystyö ja sen puutteelliset resurssit. Tarvitsemme tähän selkeitä ehdotuksia, jotta voimme tehdä töitä sen eteen, että nuorten syrjäytymiskierre saadaan katkeamaan. Esimerkiksi, voisimme panostaa Turussa siihen, että kouluterveydenhuollossa on riittävästi terveydenhoitajia.

Tällä hetkellä Turussa on kouluja, joissa terveydenhoitaja ei ole joka päivä tavattavissa. Kouluterveydenhoitaja on ensimmäisiä henkilöitä, joille lapsi/nuori voi mennä puhumaan häntä huolestuttavista asioista ja on näin ensimmäisenä puuttumassa nuoren tilanteeseen sekä ohjaamassa häntä tarvittaessa hoitoon. Ketään ei palvele se, että lapsi tai nuori pitää murheensa ja huolensa sisällään.

Tavoitteena onkin, että mielenterveyden edistäminen ja ylläpitäminen ovat kaikkien kansalaisten vastuulla ja näkyy myös kaupungin valtuuston päätöksenteossa. Avain asemassa pitää olla myös se, että mielenterveyden hoidossa sekä perus- että erikoissairaanhoidon tasolla toteutuu hoitotakuu.

”Mielenterveys on sekä yksilön että yhteisön merkittävä voimavara, jolla on tärkeä vaikutus koko väestön hyvinvoinnille, kansanterveydelle sekä kansantaloudelle”. Näin todetaan jo Turun kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelmassa. Ihmisten mielenterveydestä huolehtiminen johtaa siis koko väestön eli kaupunkilaisten hyvinvointiin. Tämä koskettaa siis ihan jokaista meistä, niin perheitä, kouluja kuin eri työpaikkojakin. Kannustan kaikkia ottamaan haasteen vastaan ja edistämään hyvää mielenterveyttä ympärillään ja arjessa.

Julkaistu Aamuset 10/2012

Vastus vanhusten asialla

sukat sdp vanhukset

Turun SDP:n kunnallispoliittinen ohjelma 2013-2016 painottaa ikäihmisten arvokasta hoitoa ”ikäihmisten laadukkaat palvelut turvataan – kotona asumista tuetaan ja laitospaikka on saatava sitä tarvitseville”. Vastuksen kokouksen yhteydessä 11.4.2013 Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnaksen toiminnanjohtaja Pilvi Heiskanen alusti monipuolisen keskustelun vanhusten palveluasumisesta ja muistisairaiden hoidosta.

Turun tulee panostaa vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon ja siihen, että jokaisella sitä tarvitsevalla vanhuksella on siihen mahdollisuus. Tämä teema koettiin erityisen tärkeäksi, vaikka kotona asumisen tulee olla ensisijainen vaihtoehto ja tavoite mahdollisimman pitkään, niin siitäkään huolimatta kaikki vanhukset eivät pärjää kotona. Tuesta huolimatta kotona olosta voi tulla vanhukselle pelottavaa ja ahdistavaa, kun asioita ei enää pysty hoitamaan oman toimintakyvyn laskiessa. Tällöin laadukas ympärivuorokautinen hoito on paikallaan.

Tärkeäksi teemaksi keskustelussa muodostui myös vanhustenhuollon laadun mittaaminen ja arvioiminen. Tällä hetkellä ei ole mitään yhtenäistä laadun mittaria vanhustenhuollossa eikä myöskään tahoa, joka säännöllisesti laatua tarkkailisi.  Yhtenä isona haasteena onkin juuri muistihäiriöisten vanhusten ryhmä, kuinka arvioida heidän tyytyväisyyttään hoitoonsa. Kotikunnaksessa asiat on järjestetty varsin monipuolisesti mm. asukaskokouksin, tyytyväisyysmittauksin sekä omaisten arvioimana. Myös raportointiin on kiinnitetty huomiota, joka toimii hyvänä laadun mittarina vanhuksen jokapäiväisessä voinnissa.

Mielenkiintoisena kysymyksenä nostimme esille sen, kuinka kauan kunnan kilpailutuksissa voi mennä hinta laadun edelle? Tai miten eettistä on ostaa palvelua pörssiin listautuneelta suuryritykseltä, jonka tavoite on tehdä voittoa vanhusten hoidolla?

Lopuksi keskusteltiin Kotikunnaksen yhdistyspohjaisesta toiminnasta. Toimintaan on saatu hyvin mukaan yhdistyksen vapaaehtoistoimijoita mm. vierailemaan vanhusten luona ja ulkoilemaan heidän kanssaan. Kotikunnaksen kanttiinia  pyörittää Daisy eläkeläiset ry:n hallinnoima ja yhdessä Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry:n kanssa toteuttama Kota – projekti. Mukaan vapaaehtoistoimintaan voi tulla kaikki kiinnostuneet. Ota yhteyttä: http://www.kotikunnas.fi/joomla/index.php/vapaaehtoistoiminta

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s