1. Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista on viime kädessä ihmisellä itsellään.
Täysin eri mieltä’
Jopa pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa on olemassa edelleen liian suuria eroja ihmisten hyvinvoinnin välillä riippuen asuinpaikasta, sosio-ekonomisesta taustasta, koulutuksesta ja sukupuolesta. On yhteiskunnan tehtävä tasata näitä eroja kattavilla ja saavutettaville palveluilla, oikea-aikaisella ja tehokkaalla hoidolla ja korkealla osaamisella niin sote-ammattilaisten kuin kaikkien kansalaisten keskuudessa.
Hyvinvointivaltion sen alkuaikoina uskottiin poistavan köyhyyden kokonaan ja samoin tasoittavan terveyseroja. Kuitenkin edelleen useista hyvistä poliittisista tavoitteista huolimatta sosiaaliluokkien terveyserot ovat olemassa.
Huonompi terveydentila voi ajaa ihmisen alempaan sosiaaliseen luokkaan mm. tulotason laskun tai työn ja ansiotulon ulkopuolelle joutumisen takia, kun taas hyvä terveydentila auttaa yksilöitä kohoamaan sosiaalisessa luokassa ylöspäin. Mielenterveyspalveluissa huono-osaisuus näyttäytyy tänäkin päivänä usein ongelmien kasautumisena ja palveluiden runsaana käyttönä.
2. Kun julkisia menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.
Jokseenkin eri mieltä
Kyse on arvovalinnoista. SDP:n lähtee siitä, että julkisen talouden kestävyys turvataan parhaiten työllisyysastetta nostamalla. Työllisyysasteen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä vahvistaa julkista taloutta noin miljardilla.
Ensin tulee talouden sopeuttamisen osalta tarkastella sellaiset rakenteelliset muutokset, jotka tehostavat toimintaa ja järkevöittävät palveluita.
En kannata palveluiden maksujen nostoa. Tavoitteen tulee olla, että hyvinvointialueen talous pysyisi tasapainossa. Rahoitus tulee kasvamaan mm. arvioidun ikääntymisen aiheuttaman tarpeen mukaisesti eli 1,2 prosenttia reaalisesti vuodessa 2023–2024 ja 1,0 % vuodessa vuodesta 2025 alkaen.
Kyse on nyt siitä, miten me organisoimme kaiken toiminnan ja miten rahoitus näiden toimintojen kesken jaetaan. Tämä on monelta osin myös arvokysymys sitä, miten tätä rahaa jaamme ja miten järjestämme toiminnot. Minusta veronkorotukset pitää nähdä viimeisenä vaihtoehtona ja sitä ennen meidän tulee tehdä kaikki mahdollinen muu rakenteellinen uudistaminen.
3. Suomen pitää olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, vaikka se aiheuttaisi suomalaisille kustannuksia.
Jokseenkin samaa mieltä
Ympäristökysymyksiä ei voi eikä tule asettaa vastakkain taloudellisten arvojen kanssa, vaan tämän kaltainen vastakkainasettelu kielii varsin suppeasta näkökulmasta talouteen. Ympäristökysymykset itsessään ovat myös taloudellisia kysymyksiä.
Jos esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjumisessa epäonnistutaan, tulevat taloudelliset kustannukset olemaan valtavia, inhimillisistä ja ekologisista puhumattakaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole siihen varaa.
4. On oikein nähdä vaivaa sen eteen, ettei vahingossakaan loukkaa toista.
Täysin samaa mieltä
Itselleni tärkeitä arvoja ovat tasa-arvon solidaarisuus ja oikeudenmukaisuus. Minulle tärkeää on lähteä siitä, että emme loukkaa muiden vapauksia.
5. Yhteiskunnan johtavissa asemissa olevat eivät ymmärrä kansan kohtaamia ongelmia.
Jokseenkin eri mieltä
Suomessa on tavoitteena ollut, että kenestä vaan voi tulla mitä vaan. Jokainen tulee politiikkaan mukaan erilaisista lähtökohdista ja taustoista käsin.
Pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden onnistuminen on ollut siinä, että meillä kaikki ovat voineet osallistua erilaiseen yhteiskunnalliseen toimintaan. Suomessa johtavien poliitikkojen taustat ovat nytkin hyvin erilaisia.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on avoimesti kertonut omasta taustastaan ja esimerkiksi siitä, että hän on oman perheensä ensimmäinen korkeakoulun käynyt.
6. Hyvinvointialueille tulee antaa tulevaisuudessa verotusoikeus.
Jokseenkin samaa mieltä
Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan.
Valtiovarainministeriössä on tällä hetkellä käynnissä jatkovalmistelu maakuntaverosta, joka valmistuu vuoden 2022 aikana. Sen perusteella hallitus tekee linjauksia, miten maakuntaveron suhteen voidaan edetä.
7. Hyvinvointialueille ei tule lähivuosina siirtää lisää tehtäviä sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden lisäksi.
Täysin samaa mieltä
Tällä hetkellä ei ole tarvetta lisätä hyvinvointialueiden tehtäviä entisestään vaan suunnitella ja toteuttaa nykyinen uudistus siinä mittakaavassa missä se nyt on.
8. Sosiaali- ja terveyspalvelut tulee avata tulevaisuudessa myös yksityisten tuottajien kilpailtavaksi.
Täysin eri mieltä
SDP:n yleislinja on ollut, että julkiset palvelut tulee pääsääntöisesti tuottaa julkisena toimintana, yksityinen ja kolmas sektori sitten täydentävät palveluja tarvittaessa.
Palveluja voidaan antaa yksityisten yritysten tuotettavaksi silloin, kun siitä saadaan hyötyä palveluiden käyttäjille ja julkistaloudelle. Hallituksen esityksessä sote-uudistukseksi lähdetään siitä, että hyvinvointialueilla tulee olla riittävä oma palvelutuotanto.
Perustuslakivaliokunnan omaa palvelutuotantoa koskevan edellytyksen on lainvalmistelussa katsottu liittyvän kykyyn vastata tosiasiassa lailla julkiselle järjestäjälle säädetystä järjestämisvastuusta.
Julkisen vallan on turvattava ihmisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa.
9. On hyväksyttävä, että asuinpaikka vaikuttaa julkisten palveluiden saatavuuteen.
Jokseenkin eri mieltä
Sote-uudistuksen yksi tärkein tavoite on eriarvoisuuden vähentäminen. Tällä hetkellä asuinpaikka vaikuttaa liian paljon palveluiden saatavuuteen ja jonotusaikoihin.
Juuri tätä uudistuksella pyritään vähentämään ja SDP:n keskeisimpiä vaalitavoitteita on hoitoon pääsyn turvaaminen kaikille asuinpaikasta riippumatta. On oikeudenmukaisuuskysymys, että jokainen saa tarvitsemaansa hoitoa ja tukea.
10. On parempi lisätä tehohoitopaikkoja koronapotilaille kuin rajoituksia koko yhteiskunnalle.
Jokseenkin eri mieltä
Korona pandemian hoidossa on pyritty löytämään tasapainoa rajoitusten ja vapauksien välillä. Tavoitteena on ollut rokotuksin sekä ohjeistuksin maskeista, hygieniasta, turvaväleistä ja terveysturvallisesta toiminnasta, pitää yhteiskunta mahdollisimman avoinna.
Samalla on suojattava riskiryhmät ja muuten haavoittuvassa asemassa olevat mahdollisimman hyvin. Suomi on pärjännyt koronanhoidossa kansainvälisesti vertaillen oikein hyvin niin terveyden, talouden kuin tartuntaluku.
11. Eutanasia, eli kuolinavun antaminen, tulisi sallia lailla.
Täysin samaa mieltä
Tarvitaan laadukasta palliatiivista ja saattohoitoa Suomessa kaikille sitä tarvitseville. Palliatiivisen hoidon laadukkuus tulee taata kaikille kuoleville potilaille diagnoosista riippumatta.
Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa toivoa ei enää ole, tulisi eutanasia sallia.
12. Olen valmis tinkimään oman kotikuntani palveluista, jos se on koko hyvinvointialueen etu.
Jokseenkin samaa mieltä
On tärkeää, että sellaiset palvelut, joita käytetään usein ovat oikeasti ihmisten lähipalveluina saatavilla.
Sellaiset palvelut, joita käytetään harvemmin, voidaan keskittää suurempiin yksiköihin vrt., erikoissairaanhoidon palvelut, joissa on paljon toimintoja, joita ihminen käyttää ehkä kerran elämässään.
13. Palveluverkkoa koskevissa päätöksissä painotan asioita seuraavassa järjestyksessä:
1. Palvelu on kytkettävissä muihin palveluihin
2. Palvelun sijainti
3. Palvelun aukioloajat
4. Palvelun tuottamisen hinta on edullinen
5. Henkilökunnan rekrytoinnin mahdollisuudet
6. Palvelu on helppo ulkoistaa
Perustelut: Vastausvaihtoehdot ovat kovin mustavalkoisia ja kuitenkin todellisessa päätöksenteossa joudutaan huomioimaan yksittäistä asiakohtaa pohtiessa paljon laajempia näkökulmia.
Palveluverkkoa pohtiessa tulee tarkastella mm. sitä, että mikä on todellista lähipalvelua, mitä palvelua tarvitaan harvoin, missä erilaiset palvelut tarjotaan, miten turvataan palveluiden saavutettavuus.
Itselleni on tärkeää, että palveluita saa riittävän läheltä, palvelut ovat mahdollisimman hyvin integroituja ns. ”yhden luukun” palveluita, ja henkilöstön työhyvinvointi on turvattuna.
14. Kaikissa alueen toimipisteissä, kuten sairaaloissa ja hoivakodeissa, tulee olla vähintään yksi kasvisruokapäivä viikossa.
Täysin samaa mieltä
Kasvispainotteisuutta tulee lisätä. Samoin meidän tulee laittaa painoarvoa ruuan eettisyydellä sekä painottaa kotimaista ja lähiruokaa. Ilmastonmuutos on todellinen haaste meidän aikamme päättäjille.
Vähentämällä lihan osuutta ruokailussa voimme alentaa merkittävästi ympäristökuormitusta. Hyvinvointialueella tulee selvittää, että miten julkisen ruokailun lihan kulutuksen vähentäminen voitaisiin toteuttaa.
15. Hyvinvointialueen tulisi lähtökohtaisesti omistaa toimitilansa.
Jokseenkin eri mieltä
Siirtymäkauden jälkeen tulee arvioida, että mitä hyvinvointialueella tarvitaan ja mitkä sote-kiinteistöt tulee omistaa ja mitkä voidaan vuokrata.
Nyt soteuudistuksessa asiaa kuvataan seuraavasti. Hyvinvointialueella on oltava hallinnassaan tehtäviinsä liittyvä omaisuus, jotta palvelujen järjestäminen on mahdollista, kun tehtävät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueelle.
Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan omistamat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan. Siirtymäkauden vuokrasopimus on voimassa vähintään kolme vuotta, ja hyvinvointialueella olisi oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella.
16. Hyvinvointialueeni tulee aktiivisesti edistää rekrytointeja EU:n ulkopuolelta työntekijäpulan paikkaamiseksi.
Jokseenkin eri mieltä
Tulee rakentaa erilaisia väyliä siihen, että tulevaisuudessa meillä on riittävästi sote-osaajia. Tällä hetkellä EU:n sisäisen Bologna prosessin takia meillä on suunniteltu terveydenhuollon koulutuksia niin, että opintopisteet vastaavat toisiaan eri maissa.
EU säätelee direktiivillä, että mitä sairaanhoitajan osaamisessa tulee olla, joten toivoisin itse ensisijaisesti, että panostamme työperäiseen maahanmuuttoon EU alueella. Mutta tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan lisää osaajia myös EU:n ulkopuolelta, jolloin erilaiset väyläopinnot yhdistettynä kieliopintoihin ovat tarpeellisia.
17. Vieraskielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarjoaminen on kannattavaa, vaikka se lyhyellä aikavälillä tuottaisi kustannuksia.
Osittain eri mieltä
Palveluissa on otettava huomioon yhä kasvava muunkielisten asukkaiden joukko, jonka palveluntarpeisiin on kyettävä vastaamaan yhä paremmin.
Vieraskieliset palvelut tulee huomioida, mutta näiden palvelukokonaisuuksien kehittäminen vaatii vähän pidempää perspektiiviä, sillä niillä on myös kerrannaisvaikutuksia ammattilaisten kouluttamiseen.
18. Terveyskeskuksissa tulee järjestää iltavastaanottoja sujuvan hoitoon pääsyn ja hoidon takaamiseksi.
Täysin samaa mieltä
Lähipalveluita tulee kehittää yhä enemmän joustavampaan suuntaan. Tässä niin ilta- kuin etävastaanotot toimivat hyvänä ratkaisuna.
Iltavastaanotoilla vastataan hyvin eri asiakas ryhmien tarpeeseen mm. lapsiperheet, työssäkäyvät ja ikääntyneet. Tulee kuitenkin pitää huoli, että vastaanottoajat muualta päivästä eivät katoa, sillä muuten jonojen purkuun tarkoitetut iltavastaanotot eivät auta asiaa.
19. Salon, Vakka-Suomen, Loimaan ja Turunmaan lähisairaaloiden toimintaa on perusteltua keskittää Tyksiin.
Täysin eri mieltä
Tällä hetkellä erikoissairaanhoidon osalta ei ole enää tarvetta keskittää palveluita Tyksiin, Turkuun. VSSHP:issä on toteutettu koko alueen osalta laajaa palveluiden keskittämistä eri aluesairaaloihin jo jonkin aikaa.
Nykyisellään esim. anestesiaa vaativat leikkaukset on keskitetty jo nyt eri aluesairaaloihin.
20. Kielelliset oikeudet turvataan parhaiten keskittämällä ruotsinkieliset palvelut tiettyihin yksikköihin.
Osittain samaa mieltä
Uusilla hyvinvointialueilla on turvattava kielellisten oikeuksien toteutuminen Suomen kansalliskielten osalta. Palveluita on saatava niin suomeksi kuin ruotsiksi sekä saamelaisalueilla saamenkielillä.
Lisäksi palveluissa on otettava huomioon yhä kasvava muunkielisten asukkaiden joukko, jonka palveluntarpeisiin on kyettävä vastaamaan yhä paremmin.
21. Hyvinvointialueeni tulee tarjota maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille.
Täysin samaa mieltä.
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen tuo kunnille tutkitusti säästöjä raskaudenkeskeytysten ja sukupuolitautitartuntojen vähentyessä, mutta ennen kaikkea se edistää nuorten hyvinvointia. Turussa tarjotaan maksuton ehkäisy kaikille alle 25-vuotiaille. Tämä saatiin aikaiseksi SDP:n ajamana.
22. Hyvinvointialueeni tulee tarjota säännöllisin välein maksuton hammastarkastus kaikille aikuisille.
Täysin samaa mieltä
Asiakasmaksuista päätetään jokaisella hyvinvointialueella ja tällöin on päättäjillä mahdollisuus linjata mm. ilmaisesta tarkastuksesta. Hammashoidon resursointi on ollut haastavaa jo todella pitkään.
Tulevilla hyvinvointialueilla tulee panostaa hammashoitoon ihan uudella tavalla. Kaikilla hyvinvointialueiden asukkailla on oikeus saada tarvitsemansa suun terveydenhuollon perus- ja erikoistason palvelut läpi elämän. Hoito tulee olla vaikuttavaa, turvallista ja laadukasta.
23. Hoitajien palkkoja on nostettava, vaikka se kasvattaisi kustannuksia.
Täysin samaa mieltä
Kannatan lämpimästi sitä, että hoitajien palkkataso on oikealla tasolla, mutta tällä hetkellä hoitajia koskevaa palkkakysymystä ei kuitenkaan ratkaista hyvinvointialueen politiikkojen toimesta vaan työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa.
Toki voimme nostaa myös osaltamme tätä tärkeää asiaa esille ja näin luoda tilaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Tarvitaan joka tapauksessa kattava suunnitelma siitä, miten työolot ja palkkaus saatetaan sellaiselle tasolle, jolla henkilöstöresurssit turvataan ja ala säilyttää houkuttelevuutensa.
24. Asiakasmaksujen tulisi olla sidonnaisia asiakkaan tulotasoon.
Täysin eri mieltä
SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on, että sote-keskuksen vastaanoton tulisi olla maksuton. Terveyspalveluiden asiakasmaksut voivat lykätä tai estää hoitoon hakeutumista silloin, kun tämä olisi kansanterveyslähtökohdista perusteltua. Samoin sosiaalipalveluissa, kuten iäkkäiden kotihoidon terveyttä ja toimintakykyä edistävissä tukipalveluissa, maksut voivat vähentää palvelujen käyttöä.
25. Hoitajat tulee velvoittaa ottamaan koronarokote.
Jokseenkin samaa mieltä
Jokaisen potilaan on voitava luottaa siihen, että hänen saamansa hoito on turvallista. Tästä syystä SDP on suhtautunut myönteisesti siihen, että erityisesti riskiryhmien kanssa tehtävässä hoito-ja hoivatyössä olisi oltava mahdollisuus vaatia koronarokotetta
26. Hyvinvointialueellani tulee olla käytössä huumeiden käyttöhuone.
Täysin samaa mieltä
Käyttöhuoneiden tarkoituksena on mahdollistaa turvallinen huumaus- tai lääkeaineiden pistäminen valvotuissa olosuhteissa ja tarjota terveysneuvontaa ja opastusta. Maailmalla käyttöhuoneita on kokeiltu onnistuneesti ja niiden tavoitteena on myös julkisten tilojen ja puistojen siistiytyminen.
Maailmalla käyttöhuonetoiminnalla on saatu vähennettyä erityisesti heroiinista johtuvia huumekuolemia. Käyttöhuoneiden lisäksi, edelleen todella tärkeänä pidän sitä, että huolehditaan muusta terveysneuvonnasta ja muista päihteidenkäyttäjille suunnatuista palveluista.
27. Kaikille vanhuksille on taattava oikeus palvelukotipaikkaan haluamallaan paikkakunnalla.
Jokseenkin samaa meiltä
Oikeus palveluun syntyy tällä hetkellä palvelutarpeen perusteella. Palvelutarpeen arvioinnissa todettu tarve kirjataan palvelusuunnitelmaan ja sen myöntämisestä tehdään asiakkaalle päätös. Tällä hetkellä asiakkaalle ei synny oikeutta mihinkään tiettyyn palvelupaikkaan, vaan palvelun järjestäjä valitsee käytettävissä olevista vaihtoehdoista asiakkaan tarpeisiin parhaiten vastaavan asumispalvelupaikan.
Toivoisin, että oikeus valita paikkakunta tulee olla tavoitteena tulevaisuudessa, mutta käytännössä sitova subjektiivinen oikeus valita olisi hyvin vaikea tai mahdoton toteuttaa tällä hetkellä. Se pidentäisi jonoja, koska ylimääräisiä paikkoja ei ole, ja kasvattaisi palveluiden järjestämisen kustannuksia.
28. Kun hyvinvointialueeni ostaa sosiaalipalveluita, kuten asumispalveluita tai hoivaa, tulee suosia paikallisia palveluntuottajia.
Jokseenkin samaa mieltä
Hyvinvointialueet ovat merkittäviä hankintojen tekijöitä. Työllisyyden ja myös pienten yritysten sekä kolmannen sektorin toimijoiden osallistuminen ja menestymisen mahdollisuudet kilpailutuksissa on turvattava kilpailutusten ehtojen ja kokonaisuuksien koon määrittelyllä. Kilpailutuksissa on huomioitava myös palveluiden laatu ja vaikuttavuus.
Hyvinvointialueilla on panostettava hankintaosaamisen kehittämiseen suunnitelmallisesti. Ilman riittävää osaamista hankinnoilla ei saada aikaan kestävyysvaikutuksia tai päästä muihin tavoitteisiin.
29. Rästiin jääneistä asiakasmaksuista ei pitäisi seurata luottohäiriömerkintää.
Täysin samaa mieltä
Vuonna 2017 lähes 320 000 sote-asiakasmaksua ja 36 000 varhaiskasvatusmaksua päätyi ulosottoon. Tällä hetkellä asiakasmaksulaki (11 §) sallii maksujen perimättä jättämisen ja alentamisen. Kuitenkin tätä mahdollisuutta käytetään liian harvoin.
Asiakasmaksulakia muutettiin tällä vaalikaudella. Uudistus tuli voimaan 1.7.2021. Uudistuksen seurauksena noin miljoonan suomalaisten asiakasmaksut pienenivät ja myös maksujen huojentamisen ja perimättä jättämisen säätelyä tarkennettiin, tämä vahvisti käyttäjien asemaa.
30. Sopimuspalokuntien (mm. vapaapalokuntien) pitäisi saada entistä enemmän vastuuta ja rahallista tukea pelastuslaitoksilta.
Jokseenkin eri mieltä
Nykyiset sopimukset ja yhteistyö on siirtymässä kunnilta hyvinvointialueille kokonaisuudessaan ja nykyisin sopimusehdoin. Pelastustoimen toteutumisen kannalta on keskeistä, että hyvinvointialueilla on riittävästi asiantuntemusta myös sopimuspalokuntien toiminnan turvaamiseksi. Pelastustoimen sisällä on varmistettava järjestöjen äänen kuuluminen myös vastaisuudessa.
Järjestöjen rooli pelastustoimen toteutumisessa on merkittävä sopimuspalokuntatoiminnan vuoksi. Siksi järjestöjen rooli toiminnan kehittämisessä ja uudistamisessa on sisällyttävä pelastustoimen rakenteisiin. Suomessa on noin 700 vapaaehtoisista koostuvaa sopimuspalokuntaa, eli esimerkiksi vapaapalokuntaa (VPK). Noin 50–70 prosenttia koko maan pelastustoimen hälytystehtävistä on sellaisia, jotka sopimuspalokunnat hoitavat täysin itse tai ammattihenkilöstön kanssa. Pelastustoimen uudistuksen yhteydessä on tärkeää huomioida vaikutukset myös sopimuspalokuntiin.
31. Pelastustoimi on pidettävä omana, erillisenä toimialana hyvinvointialueellani ja sille on osoitettava oma rahoitus.
Jokseenkin samaa mieltä
Pelastustoimen palveluiden kehittäminen alueellisten erityispiirteiden kautta pitää turvata uudessa organisaatiossa hyvinvointialueella.
Pelastustoimen organisaatiorakennetta, strategista ohjausta ja johtamisjärjestelmää on uudistettava osana kokonaisuudistusta. Meidän tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että uudistuksessa turvataan riittävät resurssit, sekä toimipisteiden että henkilöstön osalta. Pelastustoimen resurssien riittävä taso on määriteltävä valtakunnallisesti ja rahoitus hyvinvointialueella voisi olla omana toimialueena.
