Nimesi, puolueesi ja ehdokasnumerosi?
Mari Lahti, SDP, 507
Missä kunnassa olet ehdolla?
Turku
Kerro kolmella lauseella itsestäsi
Olen varavaltuutettu, liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja Turun Ensi- ja turvakodin hallituksen puheenjohtaja, mutta ensisijaisesti olen pienen tytön äiti.
Terveystaloustiedettä opiskeleva terveystieteiden tohtori, jolla on ollut luottamustoimia Turussa jo vuodesta 2014.
Haluan olla vaikuttamassa siihen, että kaikki saavat apua silloin kun sitä tarvitset ja Turku priorisoi tulevaisuuden investoinnit järjellä ja sydämellä.
Miksi on tärkeää, että meillä on vaalikauden ylittävä kansallinen lapsistrategia? / Mikä on tärkeintä kansallisessa lapsistrategiassa?
Lapsistrategia on erittäin tärkeä ohjaava työkalu päätöksenteossa. Se on meidän yhteinen päämäärä, jonka avulla kuljetaan kohti lasten hyvinvointia.
Tällaista lapsistrategiaa on kaivattu pitkään Suomessa. Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, mutta nyt meillä on myös yli hallituskausien ulottuva johdonmukainen polku sopimuksen toteuttamiseen ja lasten aseman huomioimiseen yhteiskunnassa.
Kun päätät lapsia koskevista asioista, varmistatko, että päätettävästä asiasta on saatavilla lapsivaikutusten arviointi? Miksi lapsivaikutusten arviointi on/ei ole tärkeä?
Tarvitsemme yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa lapsi- ja perhevaikutusten arviointia – erityisesti talousarvio- ja säädösvalmistelussa sekä työmarkkinavalmistelussa.
Turussa tulee ottaa lapsivaikutusten arviointi kunnolla käyttöön. Useilla kunnan päätöksillä on suoraan vaikutusta lasten elämään ja siksi lapsivaikutusten arviointi tulee tehdä.
Minusta on tärkeää, että tulevaisuudessa päätösten yhteydessä on lapsivaikutusten arviointi tehtynä. Tällä edistetään lapsen edun ensisijaisuutta, sukupuolisensitiivisyyttä sekä tasa-arvoa.
Jokaisella hallinnonalalla tehdään lapsiin ja heidän vanhempiinsa vaikuttavia päätöksiä. Esimerkiksi kaavoituksella vaikutetaan konkreettisesti lasten turvallisuuteen ja elinympäristön virikkeellisyyteen.
Työelämää koskevalla päätöksenteolla on suora vaikutus perheiden talouteen, ajan käyttöön sekä arjen sujuvuuteen.
Kenelle kunnallinen päätöksenteko kuuluu? / Mikä on mielestäsi kuntapäätöksenteon ydinajatus/tärkeintä?
Kunnassa tulee olla avoin päätöksenteon ja kuntalaisdemokratian malli. Päätöksenteko ja siihen osallistuminen on kaikkien kuntalaisten asia.
Vaikka toki valtuusto ja lautakunnan jäsenet ovatkin viimekädessä niitä, jotka päätöksiä ovat tekemässä.
Mutta päätöksiin liittyvät mahdolliset avoimet kuulemiset tulisi avata laajemmin ja varmistaa, että kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Millä tavoin lapsiperheiden aktiivisen toimijuuden voi mahdollistaa kuntapäätöksenteossa?/ Millä tavoin varmistetaan lapsiperheiden kuuleminen (osallisuus, osallistuminen) kuntapäätöksenteossa?
Lapsiperheiden osallisuus ja kuuleminen päätöksenteossa tuli mahdollistaa avoimen prosessin kautta, jossa päätöksentekoon liittyy esimerkiksi kuntalaisten avoin kuuleminen.
Näin mahdollistetaan myös lapsiperheiden hyvä osallisuus asiaan.
Erilaiset asiakas/kuntalaisraadit ja paneelit tarjoavat myös hyvän väylän osallistua päätöksentekoon ja saada ääntä kuuluviin.
Millä tavoin kuntapäätöksenteossa voidaan varmistaa lasten yhdenvertaisuus?
Lapsivaikutusten arvioinnilla voidaan ottaa myös kantaa tähän kysymykseen. Lähipalveluiden vahvistaminen, esim. varhaiskasvatus, sote-palvelut ja harrastamisen mahdollisuudet luovat myös osaltaan askelia yhdenvertaisuuden suuntaan.
Alueiden eriarvoisuuden vähentäminen on myös erittäin tärkeää, jolloin lapset ovat asuinpaikasta riippumatta yhdenvertaisessa asemassa esim. varhaiskasvatuksen ja harrastus mahdollisuuksien suhteen.
Miten lapsiperheiden palveluja tulisi mielestäsi kehittää?
Hyvin toimiva perhepolitiikka tuo hyvinvointia ja edistää tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista.
Mielestäni lapsiperheille tärkeimpiä palveluita on toimivat ja lähellä olevat lähipalvelut mm. varhaiskasvatus, koulu ja sote- palvelut.
Turussa voidaan kehittää esimerkiksi sote-puolella lasten non stop korvavastaanoton laajentamista ja harrastustakuu mallia. Mielenterveys palveluita tulee myös lisätä ja psykiatristen sairaanhoitajien roolia kasvattaa jo mm. varhaiskasvatuksessa.
Perheille tulee myös tarjota palveluita kotiin ja tukea perheitä arjen jaksamisessa. Asteittainen siirtyminen kohti maksutonta varhaiskasvatusta on tärkeä teema, jota kuluneella kaudella on hyvin voitu edistää.
Tavoite tulee olla nyt laajentaa maksuton varhaiskasvatus 4-vuotiaisiin. Maksuton varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Jokainen lapsi on tärkeä.
Mitä mieltä olet perhekeskusmallista?
Perhekeskus on erittäin tärkeä kokonaisuus ja järjestöjen rooli siinä on merkittävä.
Perhekeskusten kautta perhe löytää tarvitsemansa palvelut sekä saa tarpeellista informaatiota ja neuvontaa. Perheiden palvelut kootaan perhekeskuksiin helposti tavoitettaviksi.
Tämä mahdollistaa perheen viivytyksettömän ohjauksen tarpeen mukaisiin palveluihin.
Perhekeskukset toimivat monialaisesti yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Perhekeskukset mahdollistavat myös vanhempien vertaisryhmätoiminnan muun muassa palattaessa perhevapaalta työelämään.
Miten näet järjestöjen roolin osana perhekeskusta?
Olen Turun Ensi- ja Turvakodin puheenjohtaja sekä Ensi- ja turvakotien liittohallituksen jäsen. Minusta tässä perhekeskusmallissa järjestöjen roolia tulevaisuudessa tulee kasvattaa. Erityisesti tulee huolehtia, että järjestöillä on turvattu asema sote uudistuksen myötä.
Nyt tuntuu sille, että järjestöjen asema on hukassa ja unohduksissa valmistelussa.
Millaisena näet järjestöjen roolin kuntakumppanina hyvinvoinnin edistämisessä? Mitkä ovat järjestöille sopivia tehtäviä?
Järjestöjen roolia tulee vahvistaa ja kasvattaa tulevassa sote-muutoksessa. Erityisesti tulee pitää huolta järjestöjen rahoituksesta, sillä siihen kohdistuu nyt paljon paineita monelta suunnalta.
Järjestöt ovat keskeinen toimija, joilla on hyvä yhteys ruohonjuuritasolle erilaisissa toiminnoissa. Järjestöjen palveluntuottajaroolia tulee myös vahvistaa ja tunnistaa se paremmin erilaisten kilpailutusten yhteydessä.
Miten merkittävä ongelma lapsiperheköyhyys mielestäsi on Suomessa?
Suomessa lapsiperheköyhyys on erittäin huolestuttavalla tasolla. Paljon tähän liittyy työn puute, joka altistaa perheitä köyhyydelle.
Köyhyysrajan alittavista perheistä noin puolessa kukaan ei käy ansiotyössä. Perhe tarvitsee työtä ja siitä saatavaa riittävää toimeentuloa.
Osalla köyhistä perheistä ansiotyön epäsäännöllisyys tai vain toisen aikuisista työllistyminen voi johtaa köyhyyteen. Lisäksi vanhempien koulutustausta vaikuttaa köyhyysriskiin.
Kun perheessä eniten tienaavalla aikuisella on vain peruskoulutus, lapsen köyhyysriski moninkertaistuu korkeakoulutettujen vanhempien lapsiin verrattuna.
Mielestäni yksi tärkeimmistä tavoitteista myös Turussa tulee olla panostaa työllisyyden ja koulutuksen vahvistamiseen, sillä on myös suora vaikutus lasten aseman paranemiseen.
Miten lapsiperheköyhyyttä voitaisiin ehkäistä ja vähentää?
Panostamalla työllisyys toimiin ja osaamisen vahvistamiseen, voimme edesauttaa perheitä pois lapsiperheköyhyydestä.
Tukemalla yksinhuoltajia ja tarjoamalla heille riittäviä paleluita voimme edesauttaa heidän työllistymistänsä tulevaisuudessa. Köyhyysrajan alittavista lapsista merkittävä osa elää yksinhuoltajaäidin perheessä.
Suuri osa pienituloisista yksinhuoltajista on naisia.
Miten kuntapäätöksenteossa varmistetaan lapsiperheiden peruspalveluiden riittävyys ja hoitovelan lyhentäminen?
Turussa voimme panostaa julkisesti tuotettuihin laadukkaisiin peruspalveluihin. On ensiarvoisen tärkeää, että palvelut ovat lähellä perheitä ja niitä on riittävästi saatavilla.
Tässä työllisyys, osaamisen vahvistaminen ja selkeä palveluverkon suunnittelu ovat avainasemassa.
Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua ja vähentää hyvinvointieroja. Mistä mielestäsi syntyy varhaiskasvatuksen laatu?
Varhaiskasvatuksen laatu on kiinni riittävissä resursseissa ja osaavassa henkilökunnassa. Ryhmäkoot tulee pitää maltillisena ja osaamisen vahvistamiseen tulee satsata.
Tästä syntyy hyvä laatu ja perheitä palveleva kokonaisuus.
Yhteiskunnan tulee osallistua tähän myös tarjoamalla kaikille lapsille mahdollisuus päästä osaksi laadukasta varhaiskasvatusta.
Miten koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmia voitaisiin ratkoa?
Turun tulee panostaa terveisiin ja viihtyviin koulurakennuksiin. Tässä avainasemassa on oikea aikainen kunnossapito ja hyvin tehdyt rakennus- ja korjaustyöt.
Turun tulee myös priorisoida investointilistalla varhaiskasvatuksen ja koulujen kiinteistöt, jotta saamme terveet rakennukset meidän lapsillemme.
Tulisiko kunnan mielestäsi mahdollistaa jokaiselle lapselle mielekäs harrastus?
Kyllä tulisi taata. Turku on saanut rahoitusta nyt Suomen harrastamisen pilottiin ja tälle on hyvä pohja jo olemassa Liikkuva Koulu mallin pohjalta.
Olemme liikuntalautakunnassa tätä edistäneet ja aloittaneet työn sen eteen, että jokaisella lapsella olisi yksi harrastus mielellään koulupäivän jälkeen.
Turussa jokainen halukas koululainen ja nuori on pääsyt mukaan pääasiassa maksuttomiin Mihi.fi- ja koulujen kerhoryhmiin, mutta nämä eivät yksin riitä.
Tarvitsemme järjestöjen seurojen tarjoamia palveluita, jotta jokaiselle nuorelle löytyy mielekästä harrastustoimintaa.
Kouluilla toteutettava kerhotoiminta on äärimmäisen tärkeä osa eheää koulupäivää sekä lisä lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin.
Mukaan tulee ottaa laaja-alaisesti Turun monipuolinen järjestökenttä.
Kaupungin tulee olla mukana ennen kaikkea lasten harrastamisen mahdollistajana, ei niinkään itse harrastustoimintaa tuottaen.
Oletko ”Ääni lapselle” -ehdokas? ( https://www.lskl.fi/aanilapselle/ )
Kyllä
Kerro lopuksi viidellä lauseella sinulle tärkeistä arvoista.
Olen varavaltuutettu ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja ja mielestäni tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat periaatteita, joiden pohjalta päätöksiä pitää tehdä.
Sosialidemokraattiset arvot, kuten vapaus, toisten auttaminen ja solidaarisuus ovat minulle tärkeitä.
Minulle ensiarvoisen tärkeää on puolustaa ja kehittää hyvinvointivaltiota eteenpäin, jotta eriarvoisuus vähenee ja yhdenvertaisuus paranee.
Kuntavaaleissa 2021 pidän esillä teemoja liittyen terveyteen, talouteen ja tieteeseen, sillä uskon, että näiden kautta meillä avaimet ratkaista Turun tilanne parempaan suuntaan.
Jokainen lapsi tule pelastaa elämälle, kuten Miina Sillanpää on sanonut.
Mitä emojia käytät eniten?
Sydän <3
Haluatko sanoa muutaman sanan erityisesti Turun seudun Mamit -yhteisön jäsenille?
Turun seudun Mamit on upea yhteisö ja olen iloinen, että olen saanut kuulua siihen jo vuosia, melkein sen perustamisesta lähtien.
Se määrä vertaistukea, apua ja toisten hyväksymistä on huikeaa ja koko sydämestäni toivon, että toiminta jatkuu ja laajenee ja tavoittaa yhä enemmän Mameja.
Yhdessä meissä on voimaa ja yhdessä voimme muuttaa maailmaa.
