Vastauksiani Mamien kuntavaalikyselyyn:
- Hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa, sillä lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat
myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Mitä ajattelet kuntamme lasten kasvuolosuhteista
tällä hetkellä?
Hyvinvoinnin perusta on ehdottomasti lapsuudessa, tasa-arvoisissa palveluissa ja eriarvoistumisen vähentämisessä. Liian paljon lapsiperheköyhyyttä ja sen vuoksi lapset ovat joutuneet sivuun sosiaalisesta toiminnasta, kuten vaikka synttäreistä tai harrastuksista. Turussa on kaikki edellytykset sille, että tarjoamme hyvät ja laadukkaat lapsiperhepalvelut. Turkulaisten perheiden saatavilla tulee olla laaja palveluvalikoima, jolla vastataan perheiden moninaisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ryhmäkokojen pitää tukea lasten viihtymistä ja yhteistä oppimista.
- Miten lasten ja nuorten hyvinvointia pitäisi sinusta tukea?
Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan parhaiten sillä, että tuetaan perheitä ja perheiden jaksamista. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten hyvinvoinnin kannalta. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen tulee olla prioriteetti. Kaupungin pitää turvata hyvät leikkipaikat ja liikuntapaikat lapsille ja nuorille, samoin heidän vanhemmilleen. Mutta myös koululaisten ja nuorten hyvinvointiin tulee satsata. Terveyden edistäminen tulee olemaan tulevaisuuden kunnassa erittäin tärkeää. Ja esimerkiksi tässä, koululaisten hyvinvointi ja liikunta ovat tärkeitä. Meidän tulee turvata jatkossakin lasten ja nuorten maksuton liikunta ja pitää huoli, ettei lasten ja nuorten liikuntapaikkavuokrat nouse. Lasten ja nuorten osallistuminen koululiikuntaan ja terveellisen kouluruokailun turvaaminen ovat tärkeitä terveyden edistämisessä. Voimme myös tukea Turussa kouluruokailua enemmän kohti lähi- ja luomuruokaa, mikä voisi lisätä kasvisten määrää koululaisten lautasilla.
- Mikä on tärkein perheisiin liittyvä asia, jota haluat kunnassamme edistää?
Minusta meidän tulee pitää valtakunnan tasolla huolta nyt siitä, että hallitus ei yhtiöitä meidän äitiys ja lastenneuvolajärjestelmää. Se voidaan vielä välttää jos toimimme nyt aktiivisesti neuvoloiden puolesta. Tästä olen kirjoittanut Turun Sanomiin 22.3.2017 ja asia nousi valtakunnan uutisiin. Asteittainen siirtyminen kohti maksutonta varhaiskasvatusta on tärkeä teema. Hyvin toimiva perhepolitiikka tuo hyvinvointia ja edistää tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Maksuton varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja vähentää eriarvoistumista. Jokainen lapsi on tärkeä.
- Miten nuorten syrjäytymistä ja eriarvoisuuden kasvua voidaan torjua?
Meidän tulee huolehtia siitä, että perheitä tuetaan riittävän ajoissa. Tästä on olemassa paljon tutkimustuloksia, että perheitä ja vanhemmuutta tukemalla voidaan ehkäistä alkavia ongelmia ajoissa. Turun yliopiston Voimaperheet hanke on tästä loistava esimerkki. Yli puolet mielenterveyden ongelmista alkaa ennen 14-vuoden ikää ja niiden havaitseminen alkaa jo siellä 4-vuotis neuvolassa. Nuorille tulee tarjota riittävästi tukea koulussa ja pitää huoli siitä, että vapaa-ajantoimialan puitteissa nuorisopalveluissa on riittävästi mahdollisuuksia ja resursseja ylläpitää esimerkiksi nuorisotalo toimintaa. Suurin huoli on kuitenkin poikien syrjäytyminen ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen. On erittäin vaarallista ja huolestuttavaa, että 70 000 poikaa on syrjäytynyt koulun opiskelun tai työn ulkopuolelle. Tässä monella on syynä myös mielenterveysongelmat, joihin meidän tulee paneutua, Itselleni tämä on merkittävä asia, sillä olen mielenterveystyön tutkija. Meidän tulee satsata kouluun ja opetussuunnitelmaan, huolehtimalla opettajien resursseita ja riittävästä tuesta niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. On syytä myös syytä lisätä terveydenhoitajien määrää ja nuorisotyöntekijöiden kuin myös koulukuraattorien määrää kouluissa. Meidän tulee pitää huolta siitä että ennaltaehkäisevä etsivä nuorisotyö on voimissaan jatkossakin ja siihen palkataan henkilökuntaa.
- Mitä mieltä olet kunnan varhaiskasvatuksen laadusta?
Ovatko lapsiryhmät oikean kokoisia? Onko henkilöstöllä riittävä koulutus? Vaihtuvatko
varhaiskasvatuksen työntekijät usein?
Suomessa on yksi maailman parhaista lastentarhanopettajan koulutuksista mutta tällä hetkellä työn toteuttaminen on vaikeaa vähenevien resurssien ja jatkuvien muutosten takia. Siksi varhaiskasvatus on sivistyspolitiikan tärkeimpiä tavoitteita. Varhaiskasvatuksen tulee olla kaikkien lasten oikeus ja se ei voi riippua siitä mikä on perheen tulotaso tai työllisyystilanne. Ryhmäkokoja ei saa kasvattaa ja henkilökunnan määrää ei saa vähentää. Riittävä määrä hyvin koulutettua henkilökuntaa takaa parhaiten lasten hyvinvoinnin ja varhaiskasvatuksen jatkossakin. Liian suuret ryhmät eivät tue lasten kasvua parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti huomiota tarvitsevat lapset jäävät suurissa ryhmissä vaille huomiota. Henkilökunnan työhyvinvoinnista tulee pitää huolta, sillä OAJ:in kyselyiden tulokset kertovat karua kieltä siitä, miten työtaakka on lisääntynyt hurjasti. Satsaamalla työhyvinvointiin voidaan varmasti pysyvyyttä työpaikassa edesauttaa.
- Mitä mieltä olet varhaiskasvatusoikeudesta, kannatatko kaikkien lasten oikeutta kokoaikaiseen
varhaiskasvatukseen vai pitääkö oikeutta mielestäsi rajata?
Kannan laajaa subjektiivista päivähoito-oikeutta. Varhaiskasvatuksen on oltava jokaisen lapsen oikeus riippumatta vanhempien varallisuudesta tai työllisyystilanteesta.
- Miten päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmiin pitäisi reagoida?
SDP esittää käynnistettäväksi kansallista rakennusterveysohjelmaa julkisten rakennusten sisäilma- ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseksi sekä vaurioituneiden rakennusten korjaamiseksi. Tällä hetkellä liian moni eri-ikäinen suomalainen joutuu toimimaan epäterveellisissä ja turvattomissa julkisissa tiloissa. Erityisen huolestuttavia ovat tiedot päiväkodeista ja kouluista, joiden sisäilmaongelmat aiheuttavat pahimmillaan elinikäisiä terveysongelmia. Turussa tämä on Turun SDP vaaliteemana. Lapsemme ja heitä hoitava henkilökunta ei saa sairastua huonon sisäilman takia.
- Miten hyvin tunnet koulujen arkea, miten kouluissa käsitellään esim. kiusaamista?
Miten itse lisäisit turvallisuutta kouluissa?
Olen mielenterveystyön tutkija ja kiusaamiseen puuttuminen on erittäin tärkeää. Turun yliopisto on kehittänyt kiusaamiseen puuttuvan ohjelman KiVa – koulu, jonka toivoisin olevan ilmainen kaikille kouluille. Kiusaamiseen tulee puuttua. Yksi vaihtoehto on lisätä nuorisotyöntekijöitä kouluihin, kuin myös kuraattoreita. Mutta myös opettajien täydennyskoulutus ja riittävä valistus kiusaamisesta ja siihen puuttumisesta ovat tarpeen. Uuden opetussuunnitelman mukaan kaikille oppilaille opetetaan myös perusasioita mielenterveystaidoista. Tämä toivottavasti auttaa myös tulevaisuudessa puuttumaan paremmin ongelmiin ja esimerkiksi kiusaamiseen. Nollatoleranssi kiusaamiseen tulee olla joka koulussa. Aikuisten vastuulla on puuttua asiaan. Pienet ryhmäkoot ja opettajan mahdollisuus huomioida oppilaita edesauttaa hyvän yhteishengen syntymisessä.
- Ovatko luokkakoot kouluissa mielestäsi riittävän pieniä?
Ei ole. Tarvitaan toimia sen eteen, että luokkakoot pysyvät riittävän pieninä. Näin opettajalla on mahdollisuus tukea jokaisen oppilaan kasvua ja kehittymistä. Tulee voida tarjota myös eritystason tukea niille oppilaille, jotka sitä tarvitsevat.
- Onko meillä tarpeeksi kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -kuraattoreita? Kannatatko
oppilashuollon voimavarojen lisäämistä?
Ei ole tarpeeksi. Olen jo edellisissä kuntavaaleissa puhunut tästä ja kirjoittanut tästä teemasta kolumneja. Tarvitsemme lisää terveydenhoitajia kouluun. Tästä tulee myös iso kysymys soten yhteydessä ja on hyvä, että koulu ja opiskelijaterveydenhuolto on rajattu tästä ulkopuolelle. Kannatan oppilashuollon voimavarojen lisäämistä. Lue lisää https://marilahti.fi/2016/11/28/lapset-voivat-huonosti-tassako-syy/
- Mitä mieltä olet kunnan kouluverkosta ja sen kehittämisestä? Kuullaanko oppilaita ja
vanhempia riittävästi suunnittelussa?
Peruskoulun menestys on rakentunut aina toimivan lähikoulun ja kaikille yhteisen opetuksen varaan. Minusta meillä ei ole varaa supistaa Turun kouluverkkoa tällä hetkellä. Toi tulevaisuudessa pitää voida arvioida eri alueiden muuttuvia väestörakenteita ja sen mukaisia palvelutarpeita. Tavoite on pitää kouluverkon palvelut ennallaan ja on hienoa, että Syvälahden koulu, Maarian koulu ja Skanssin koulu – hankkeet edistyvät parasta aikaa.
- Tunnetko aamu- ja iltapäivätoimintaa, onko eka- ja tokaluokkalaisille mielestäsi riittävästi
paikkoja?
Aamu- ja iltapäivätoiminta on tullut tutuksi nuorisolautakunnassa sekä toimiessani Turun Nuorten Kotkien puheenjohtajana, jotka myös tuottivat ippe palveluita. Turussa on myös tämän kuluvan valtuustokauden aikana tehty merkittäviä muutoksia ippe toimintaan siten, että siirrettiin vuoden 2015 alusta sivistystoimialalle. Minusta on tärkeää, että puhumme yhtenäisen ja joustavan koulupäivän puolesta. Tämä mahdollistaa perheiden joustavan ajan käytön ja antaa lisää aikaa perheille yhdessä olemiseen. Tarvitsemme myös järjestöt vahvasti mukaan joustavan koulupäivän suunnitteluun.
- Olisitko valmis lisäämään koulujen kerhotoimintaa?
On hyvä, että kouluissa on mahdollisuus tarjota kerhotoimintaa. Kouluyhteisö on tärkeä paikka lapsille ja tukee myös lasten kasvua terveellisiin elämäntapoihin. Lasten harrastamista liikunnan ja taiteiden parissa tulee tukea koulupäivään nivellettynä.
- Tavoittaako kirjasto riittävän hyvin lapset ja nuoret? Onko kirjastossa riittävästi heille
suunnattua aineistoa?
Kirjastot ovat kaikille avoimia paikkoja ja Turussa on menty hienosti kohti omatoimikirjastoa. Omatoimikirjastot ovat lisänneet kirjastopalveluiden käyttöä ja minusta tämä palvelee erityisesti lapsiperheiden tarpeita. Tulevaisuudessa kirjastoissa on tulossa jonkin verran muutoksia siihen suuntaan, että alueen käyttäjät määrittelevät lainaus tavoillaan sen, mitä valikoimaa on tarjolla. Näen kirjaston tulevaisuuden hyvänä ja kirjaston roolin erittäin tärkeänä meille kaikille kuntalaisille. Kirjasto on hyvinvoinnin kannalta tärkeä olohuoneen kaltainen paikka, jonne kuka tahansa voi mennä. Kirjasto on neutraali ja rasismista vapaa paikka. Ja näin tulee olla jatkossakin. Lue haastatteluni kirjostoista ja niihin liittyvistä palveluista täältä: http://kititapahtumapassi.blogspot.fi/2017/04/yksilohaastattelu-mari-lahti.html
- Mitä mieltä olet lasten ja nuorten mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa?
Olen Turun liikuntalautakunnan jäsen ja minusta meillä Turussa kaikilla lapsilla tulee olla oikeus harrastaa. Meidän tulee pitää huolta siitä, että lasten ja nuorten harrastusolosuhteet pysyvät maksuttomina tulevaisuudessakin. Turun Sdp näkee harrastamisen sekä liikkumisen tulevaisuusinvestointina ja haluaa edistää jokaisen lapsen sekä nuoren mahdollisuutta ohjattuun harrastukseen koulun ulkopuolella. Lue lisää mitä Turun SDP:n liikuntalautakunnan asiasta kirjoitta muutama viikko takaperin: https://marilahti.fi/2017/02/16/turussa-jokaisella-lapsella-ja-nuorella-tulee-olla-oikeus-harrastukseen/
- Miten arvioit kunnan tarjoamia muita harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille?
Turussa jokainen halukas koululainen ja nuori on pääsyt mukaan pääasiassa maksuttomiin Mihi.fi- ja koulujen kerhoryhmiin, mutta nämä eivät yksin riitä. Tarvitsemme järjestöjen seurojen tarjoamia palveluita, jotta jokaiselle nuorelle löytyy mielekästä harrastustoimintaa. Kouluilla toteutettava kerhotoiminta on äärimmäisen tärkeä osa eheää koulupäivää sekä lisä lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin. Mukaan hankkeeseen tulee ottaa laaja-alaisesti Turun monipuolinen järjestökenttä. Kaupungin tulee olla mukana ennen kaikkea lasten harrastamisen mahdollistajana, ei niinkään itse harrastustoimintaa tuottaen.
- Pitäisikö kunnan varmistaa, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus harrastaa? Kuinka hyvin se nyt
toteutuu?
Kirjoitimme aiheesta Turun SDP:n liikuntalautakunnan jäseninä Turun Sanomiin muutama viikko takaperin seuraavasti: ”Lasten ja nuorten harrastusten hinnat ovat herättäneet aiheellista huolta. Harrastusten kasvavat kustannukset ovat haaste jo keskituloisillekin perheille, pienituloisista puhumattakaan. Harrastamisen mahdollisuudesta on tullut yksi yhteiskuntamme merkittävimmistä haasteista lasten ja nuorten tasa-arvoisille mahdollisuuksille. Harrastamisesta puhuminen ei voi siksi olla kuntapolitiikassakaan vastuutonta pisteiden metsästystä, vaan meidän tulee tarjota näihin haasteisiin todellisia ratkaisuja.” Lue koko kirjoituksemme aiheesta tästä: https://marilahti.fi/2017/02/16/turussa-jokaisella-lapsella-ja-nuorella-tulee-olla-oikeus-harrastukseen/
- Sote-uudistuksen jälkeen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä kunnan että
maakunnan tehtäviin. Miten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä pitäisi kunnassamme
toteuttaa?
Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät terveydenhuollon toimet tulevat sote-uudistuksen myötä olemaan Turussa keskeisellä sijalla. Terveyden edistäminen on ihmisten hyvinvoinnin turvaamista. Ja turkulaisten hyvinvoinnin turvaaminen on kunnan hyvinvoinnin turvaamista. Itselleni erityisen tärkeä teema on mielenterveyden edistäminen ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisy, jotka kuuluvat olennaisesti terveyden edistämiseen. Minusta meidän tulee panostaa tulevaisuuden Turussa erityisesti arkimielenterveyteen. Lue kolumnini terveyden edistämisestä kunnissa: https://marilahti.fi/2017/03/20/miksi-terveyden-edistaminen-on-sinun-kunnassasi-tarkeaa/
- Miten kunnan palvelut kuten varhaiskasvatus ja koulu ja maakunnan palvelut kuten neuvola
tai lastensuojelu pitäisi linkittää yhteen?
Kaikessa päätöksenteossa tulee olla lasten ja nuorten hyvinvointi etusijalla. Tällä hetkellä on liian vähän panostettu ennaltaehkäiseviin toimiin. Palveluita tulisi saada yhden luukun periaatteella ja siksi meidän neuvola ja kouluterveydenhuollolla on merkittävä rooli saavutettaessa ihmisiä ja perheitä. Huolta herättää kuitenkin palveluiden pirstoutuminen tulevaisuudessa ja neuvoloiden yhtiöittäminen versus koulu ja opiskeluterveydenhuollon rajaaminen pois yhtiöittämisen piiristä.
- Mikä on tärkein lähtökohta, kun kunnan ja maakunnan palveluista rakennetaan toimivaa
kokonaisuutta?
Turun SDP linjaa, että keskeistä on huolehtia siitä, että verovarat käytetään laadukkaisiin ja oikea-aikaisiin palveluihin, ja että kaikki noudattavat samoja pelisääntöjä esimerkiksi rehdin kilpailun ja veronmaksun näkökulmista. Sen sijaan valtaa ei tule antaa suuryrityksille ja professioille, kuten nyt edistettävässä uudistuksessa näytetään tekevän. Ihmisten saamat palvelut ovat laadukkaita ja oikea-aikaisia ja ettei niiden saatavuus ole kiinni ihmisen iästä, väristä, ammatista tai varallisuudesta. Valta- ja hallintorakenteet ovat toissijaisia seikkoja, joiden kustannuksella ei saa vaarantaa ihmisten oikeutta apuun silloin kuin he sitä tarvitsevat.
- Onko perhekeskus sinulle tuttu käsite? Millaisena näet järjestöjen roolin
perhekeskustoiminnassa?
Perhekeskus on käsitteenä tuttu ja järjestöjen rooli on merkittävä. Olen Turun Ensi- ja Turvakodin varapuheenjohtaja ja järjestöjen roolia tulevaisuudessa tulee kasvattaa. Erityisesti tulee huolehtia, että järjestöillä on turvattu asema sote uudistuksen myötä. Nyt tuntuu sille, että järjestöjen asema on hukassa ja unohduksissa valmistelussa.
- Mitä ajattelet hyvinvointi- ja terveyserojen kasvusta?
Hyvinvointi- ja terveyserojen kasvu on erittäin suuri ongelma niin globaalisti kuin suomessakin. Eriarvoistuminen johtaa nopeasti hyvinvointierojen nousuun ja esimerkiksi vakavista mielenterveysongelmista kärsivien parissa ennenaikainen kuolleisuus on jopa 40-60% suurempaa kuin valtaväestöllä. Toinen suuri huolenaihe on nuorten miesten syrjäytyminen. Nyt koulun, opiskelupaikan tai työn ulkopuolella on yli 70 000 nuorta miestä. Se on aivan liikaa ja tuo osaltaan hyvinvointi ja terveyseroja. Näihin kysymyksiin meidän tulee puuttua.
- Miten terveyseroja voitaisiin lapsuusiässä kaventaa?
Perheisiin satsaaminen on paras tapa kaventaa lasten terveyseroja. Maksuton varhaiskasvatus on yksi mahdollisuus tässä. Lapsille tulee taata hyvät edellytykset kasvulle ja kehittymiselle kunnissa, jotta voimme vaikuttaa aidosti terveyserojen vähenemiseen. Terveyserojen kaventaminen alkaa jo syntymättömän lapsen kohdalla ja jatkuu siitä hyvien lastenneuvolapalveluiden siivittämänä kohti koulua ja opiskeluterveydenhuoltoa. Perheiden toimeentulon varmistaminen ja hyvä perhepolitiikka auttaa myös tässä.
- Arvioidaanko kunnassamme päätösten vaikutuksia terveys- ja hyvinvointieroihin?
Liian vähän arvioidaan päätösten terveysvaikutuksia. Tätä tulee lisätä erityisesti juuri nyt, kun keskustelemme sote muutoksesta. Maakuntien rooli kasvaa tässä ja prioriteetiksi tulee nostaa terveysvaikutusten arvioinnin.
- Miten turvataan perheiden mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen?
Turun SDP linjaa seuraavasti: Kasvava kaupunki tarvitsee jatkuvasti uusia asuntoja. SDP pitää tärkeänä, että kaupungissa on monipuolista asuntotarjontaa ja monimuotoisia asuinalueita. Yhtä asumismuotoa ei tarvitse asettaa toisen edelle, vaan asuntotarjonnan tulee vastata tarpeeseen. Turussa tulee olla riittävästi kohtuuhintaista vuokra-asuntotarjontaa, asuntoja opiskelijoille, laadukkaita omakotitontteja sekä vaihtoehtoja näiden väliltä. Esteettömyys huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Tavoitteeksi tulee ottaa asunnottomuuden poistaminen Turussa ja tätä varten on laadittava toimintaohjelma.
- Olisitko valmis vahvistamaan kunnan ja järjestöjen yhteistyötä?
Kyllä. Tätä juuri tarvitsee tehdä.
- Pitäisikö kunnan avustuksia järjestöille lisätä? Voiko kunnan tiloja mielestäsi käyttää
järjestötoimintaan maksutta?
Avustuksia tulee jakaa jatkossakin ja minusta voidaan tarjota tyhjillään olevia tiloja lasten ja yleishyödyllisten järjestöjen toimintaan jos se vain on mahdollista tilan puolesta.
- Miten päätösten vaikutuksia lapsiin pitäisi arvioida? Entä vähemmistöryhmiin kuuluvat tai
heikommassa asemassa olevat, pitäisikö heidät huomioida erikseen?
Lapsiarviointi, terveysvaikutustenarviointi ja lapsibudjetointi ovat hyviä tapoja arvioida päätöksentekoa. Haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät tulee huomioida. Esimerkiksi mielenterveysvaikutusten arviointia tehdään liian vähän.
- Oletko tutustunut lapsen oikeuksien sopimukseen?
Olen. Se on minulle erittäin tuttu jo työni puolesta. Olen myös toiminut lastensuojelussa yli kymmenen vuotta töissä, joten lasten oikeuksien sopimus on tullut tutuksi.
- Miten hyvin lasten oikeudet sinusta Suomessa toteutuvat?
Maailmalla lasten oikeudet eivät valitettavasti vielä toteudu toivotulla tavalla. Suomessa toki tilanne on toinen, mutta erityisesti nostaisin pykälän 19 esille ”Lasta on suojeltava kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä”. Toimiessani Turun Ensi- ja Turvakodin varapuheenjohtajana työ väkivallan ehkäisemiseksi nousee voimakkaasti esille. Ensikotien liitto onkin kampanjoinut kuritusväkivallan estämiseksi pitkään.
- Miten varmistaisit, että lapset ja nuoret oppivat tuntemaan lasten oikeudet?
Jo varhaiskasvatuksen piirissä, esiopetuksessa ja peruskoulussa tulisi lisätä lasten tietoisuutta asiaan. Tässä on myös kaikilla vastuuta, puhua ja kertoa. Tuoda asiaa esille ja olla lasten puolella.
- Miten lapsia ja nuoria tällä hetkellä kuullaan kunnan päätöksenteossa? Pitäisikö sitä lisätä?
Lapsivaikutusten arviointia päätöksenteossa tulisi lisätä. Nyt tuntuu, että emme kaikilta osin toteuta tätä arviointia, kuten emme toteuta myöskään mielenterveysvaikutusten arviointia. Kuten THL linjaa: ” Lapsivaikutusten arviointi päätöksissä on työväline lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Se on osa ennakkoarvioinnin perhettä, jossa eri ihmisryhmiin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan eri nimillä, kuten sosiaalisten vaikutusten, terveysvaikutusten, sukupuolivaikutusten tai ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointeina.”
- Pitäisikö kunnassamme käynnistää YK:n lapsen oikeuksien komitean suosittama
lapsibudjetointi?
Pitäisi. Lapsibudjetoinnilla voimme tarkastaa kunnan budjettia lapsen oikeuksien näkökulmasta.
- Onko meidän kuntamme sinusta lapsiystävällinen? Onko lapsiystävällisyys asia, jota haluat
edistää?
Lapsiystävällisyys on asia, jota haluan edistää. Voimme ottaa lapset huomioon monissa asioissa kunnan päätöksenteon yhteydessä, kuten se miten tuotamme palvelut perheille, miten kaavoitamme asuinalueita ja miten pidämme huolen lähipalveluista. On tärkeää, että asuinalueiden kaavoitus ja rakentaminen huomioi monimuotoisuuden, jotta erikokoisilla ja taustaltaan erilaisilla perheillä on mahdollisuus valita eri kaupunginosien väliltä. En kannata sitä, että asuinalueet segregoituvat liikaa. Juuri tähän voimme järkevällä kaavoituksella vaikuttaa. Lapsiystävällisyyttä tukee myös esimerkiksi lasten leikkipaikat ja taiteen tuominen osaksi katukuvaa.
- Oletko tutustunut MLL:n kuntavaaliohjelmaan?
Kyllä. Erittäin tuttu. Olen Turun Ensi- ja Turvakodin varapuheenjohtaja ja sitäkin kautta tutustunut järjestöjen lapsipoliittisiin ohjelmiin.
- Oletko allekirjoittanut lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun?
Olen kirjoittanut. Ja kirjoitin myös edellisissä kuntavaaleissa.