Avainsana-arkisto: näyttöön perustuva päätöksenteko

SDP:n saavutukset Turun kaupungin liikuntalautakunnassa 2013-2017

SDP:n liikuntalautakuntaryhmään ovat kuluneella valtuustokaudella kuuluneet Ville Lintusen ja Tini Vehviläisen lisäksi Laura Palmunen ja syksyllä 2015 Lauran korvannut Mari Lahti. Tavoitteenamme on ollut haastavassa taloustilanteessa varmistaa turkulaisille parhaat mahdolliset liikuntapalvelut ilman, että käytön kustannukset nousisivat kohtuuttomalla tavalla.

Olemme kyseenalaistaneet liikuntapalveluiden aiemmat tehottomat toimintatavat ja kustannussyöpöt rakenteet. Toimintamme kolme johtavaa ajatusta ovat olleet: 1) varmistaa lasten ja nuorten liikuntakustannusten alhaisuus tai maksuttomuus, 2) avoin suhtautuminen mihin tahansa ihmisten liikuntaa ja tätä kautta terveyttä edistävään ja lisäävään toimintaan sekä 3) pyrkimys moderneilla teknisillä ratkaisuilla keventää liikuntapaikkojen kustannusrakenteita.

SDP:n liikuntalautakuntaryhmä on ollut yhdessä muiden puolueiden kanssa edistämässä:

  • Palloiluhallin valmistumista Kupittaalle 2018.
  • Impivaaran uimahallin remontin valmistumista ja Samppalinnan maauimalan 2017 valmistuvaa peruskorjausta.
  • Veritas Stadionin käytön haasteiden ratkaisemista.
  • Liikkuva koulu aamu- tai iltapäiväkerhoryhmien toiminnan aloittamista Turun kouluilla.
  • Kimmoke -rannekkeen kehittämistä vähävaraisimmille turkulaisille liikunnan ja kulttuurin edullisen harrastamisen mahdollistamiseksi.

SDP:n liikuntalautakuntaryhmä on lisäksi pitänyt kiinni sekä erityisesti edistänyt:

  • Lasten ja nuorten liikuntavuorojen pysymistä edelleen maksuttomina.
  • Leikkaukset liikunta-avustuksiin on saatu minimoitua ja avustusjärjestelmää on selkeytetty.
  • Seniorirannekkeen hinnan korotukset on saatu pidettyä maltillisina.
  • Keinonurmien määrää on lisätty Pansion uudella keinonurmella ja kierrätetyillä Portsan ja Teräsrautelan nurmilla.
  • Liikuntavuorojen jakoa on tehostettu erityisesti Turun kaupungin vähäisissä suurissa liikuntahalleissa.
  • Liikkuva koulu kerhotoiminnan rahoitus on pyritty turvaamaan kouluille myös jatkossa, jotta toiminnasta ei tule maksullista tai toiminta lopu kokonaan hankerahoituksen loppuessa.
  • Tukenut lähiliikuntapaikkojen kehittämistä ja niiden kunnossapitoa kaupunkilaisten keskeisenä liikuntaympäristönä.

Lue loppuun

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Liikunta, Nuoret

Mieletöntä touhua

Kirjoitin kolumnin Varsinais-Suomen Demokraattiin 4.10.2016. Voit lukea jutun kokonaisuudessaan nyt myös täältä blogista.

sukat

***

Mitä tapahtuisi jos poliittista päätöksentekoa ohjaisi entistä enemmän näyttöön perustuva päätöksenteko? Se, että poliittiset päättäjät perustelevat päätöksensä tarkoin harkittuun parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon, nykyisen sulle-mulle kaverikapitalismin sijaan? Tämä ajatus tuntuu kaukaiselta tämän päivän poliittisessa Suomessa. Vallalla on vähättelevä näkemys tiedon tuottajia kohtaan. Kaikki varmasti muistamme viimekeväiset pääministerin puheet ”kaiken maailman dosenteista”.

Joskus voisi olla hyvä kuunnella niitä, joilla on asiasta viimeisin tutkimustieto ja vuosikymmenen kokemus aiheesta.

Miksi ihmeessä päättäjiä ei kiinnosta mahdollisuus säästöön tulevaisuuden Suomessa?

Mielenterveysongelmista kärsii joka viides aikuinen ja puolet vakavista mielenterveydenongelmista alkaa jo lapsuudessa. Mielenterveysongelmista kasautuu suorien ja epäsuorien kulujen kautta yhteiskunnalle miljardien lasku. Tästä huolimatta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytettävä rahasumma on pieni ja suurin osa käytettävistä rahoista menee kalliiseen korjaavaan hoitoon. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon pitkäaikais- ja yhteissairastavuutta. Ne ovat yleisin syy päätymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle ja keskeinen syy sairauslomille. Mielenterveydenhäiriöistä johtuva taakka yhteiskunnalle on kaikista sairausryhmistä suurin. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Tasa-arvo

Onko mielenterveystyön tutkimuksesta leikattu jo liikaa?

Mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat edelleen aliarvioitu ja alikäytetty ryhmä mielenterveystyön tutkimuksen teossa.

sukat

Eettisesti korkeatasoinen mielenterveystyö perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten järjestelmä toimii, miten potilaat sen ovat kokeneet ja minkälaisia tuloksia se saa aikaan. Tietoa ei synny ilman monialaista tutkimusta.

Tutkimuksen avulla voidaan edistää tehokkaiden ja inhimillisten hoitokäytäntöjen kehittämistä mielenterveystyössä. Vain näin voidaan varmistaa mielenterveyspalveluiden korkea laatu ja potilaiden hyvä hoito.

Myönteinen kehittämisilmapiiri heijastuu potilaiden hoitoon ja hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Muutoksia tulee johtaa tutkimustietoon perustuen.

Mielenterveystyön tutkimuksen ja kehittämisen välttämättömyys tulee esille valitettavan vahvasti Kupittaan psykiatrisen sairaalan tapahtumissa. Erityisen tärkeää on nyt pohtia, miten tästä mennään eteenpäin ja miten tutkimus- ja kehittämistyö turvataan. Kyse ei ole pelkästään Turusta, vaan tarve on valtakunnallinen.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus