Lukuhaaste: Vuonna 2016 luetut kirjat

Vuoden 2016 alussa otin tavoitteeksi lukea noin kaksi kirjaa kuukaudessa. Alkuun tämä tuntui raskaalle ja mahdottomalle tehtävälle. Minulla oli paljon töitä, illat venyivät kokouksissa ja joskus sitä pitäisi ihmisen myös urheilla.

Missä välissä ehtisin lukea?

Päätin ottaa avuksi ja luovaksi ohjenuoraksi Helmet – lukuhaasteen, jossa on annettu 50 vaihtoehtoa, joiden mukaan kirjan voi lukea. Huomasin pian, että ihmisillä on monta tapaa toteuttaa tätä haastetta. Toiset lukevat yhden kirjan per kohta ja toiset ruksaavat yhdellä kirjalla monta kohtaa. Minä kuulun ensimmäiseen ryhmään.

Huom. Vuoden 2017 Helmet lukuhaaste liittyy hienosti juhlivaan Suomeen.

Miten minun sitten kävikään?

Oli mukavaa seurata miten oma tavoite kahdesta kirjasta kuukaudessa ylittyi reippaasti. Ja tästä listauksesta puuttuu kaksinkertainen määrä lastenkirjoja, joita perheen taaperon kanssa on luettu. Taaperon mielestä äiti ei kyllä lue hänelle muuta, kuin runokirjoja. Mikä sekin on totta, sillä nykylastenkirjallisuudessa on oiva määrä loistavia lastenrunokirjoja, joista nauttii myös aikuinen. Lapselle ääneen lukeminen on myös monella tavalla hyödyllistä. Itse nautin tästä kovasti. Se on ihanaa vastapainoa kiireiselle työlle ja politiikan täyteisille illoille.

Turussa on myös mainio pääkirjasto, jonka kaupunkilaiset ovat löytäneet omaksi olohuoneekseen. Kirjasto on paikka, jonne liittyy paljon omia lapsuudenmuistoja. Kun olin pieni tyttö, vei isäni minut aina kaupungin pääkirjastoon ja sieltä lainattiin iso kassi kirjoja kotiin luettavaksi. Vähän vanhempana koululaisena minä suorastaan asuin lähiömme kirjastossa. Olin varmasti aina ensimmäinen, joka oli lukenut äidinkielentunnilla saadut lukutehtävät ja ekstrahaasteet. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa

Lapset voivat huonosti – tässäkö syy?

Mediassa puhutaan jatkuvasti siitä, miten lapset ja nuoret voivat entistä huonommin. Tai siitä, miten osalla perheistä on vaikeampaa kuin koskaan. Asiat eivät kuitenkaan koskaan synny tyhjiössä itsekseen. Tosiasia kuitenkin on, että aikamme poliittinen päätöksenteko on vaikuttanut merkittävästi siihen, että pahoinvointi on lisääntynyt. Miksi näin?

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin.

Kouluterveydenhuolto juontaa juurensa vuoteen 1920, mutta vasta vuonna 1944 kouluterveydenhuolto määriteltiin neuvolalain puitteissa lakisääteiseksi toiminnaksi. Kouluterveydenhuollolla on merkittävä asema havaita lasten ja nuorten kehityksessä tapahtuvia muutoksia sekä toteuttaa osaltaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kansanterveystyötä. Uuden kansanterveyslain puitteissa vuoden 1970 alussa terveydenhoitajien määrä kouluissa kasvoi runsaasti 80-luvulle tullessa.

Kouluterveydenhuolto on aivan ensiarvoisen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisemässä ja puuttumassa mm. mielenterveysongelmien syntymiseen ja oireiden havaitsemiseen lapsilla ja nuorilla.

Käytännössä kouluterveydenhoitaja oli joka koulussa paikalla lähes päivittäin. Tämä kaikki kuulostaa kovin hyvälle. Mutta mitä sitten tapahtui? Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Nuoret, Priorisointi

YK:n päivä – 17 tapaa parempaan maailmaan

ykkuva

Suomessa vietetään 24.10. kansainväistä Yhdistyneiden Kansakuntien päivää, jota on vietetty jo vuodesta 1948 asti ja jota juhlistetaan liputtamalla.

Tahtoisin nostaa pari asiaa esille, miksi YK:n juhlapäivä on minusta tärkeä. YK on julkaissut vuoden 2016 alussa uudet kestävän kehityksen tavoitteet.

Tavoitteita on yhteensä 17, ja näiden avulla pyritään saavuttamaan parempi maailma meille kaikille.

Tavoitteet liittyvät kiinteästi ihmiseen, ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja taloudellisiin kysymyksiin.

Minulle tärkeitä tavoitteita ovat tavoitteet rauhan edistämiseksi. Kirjoitin jo aiemmin blogiini siitä, maailmanrauhan indeksi eli raportti maailman rauhan tilasta kertoo meille.

Voit lukea sen täältä.

Mutta kestävän kehityksen tavoitteissa on muutakin huomionarvoista kuin pelkästään työ rauhan eteen.

Tavoitteissa nostetaan esille työ tasa-arvon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Priorisointi, Tasa-arvo

Mielenterveystaidot kuuluvat kaikille

mielenterveystaidotTänä vuonna maailman mielenterveyspäivää vietettiin lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992 Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämänä. Tänä vuonna teemana on mielenterveyden ensiapu ja mielenterveystaidot. Teema on varsin ajankohtainen, sillä tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vaikutukset mielenterveyspotilaan asemaan tulevat vahvasti esille.

Vain päivää aiemmin 9.10.2016 vietettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää, jota vietetään Suomessa vuosittain. Päivän teemana oli lapsiomaisten tukeminen. Lapsiomainen on lapsi, jonka vanhemmalla tai vanhemmilla on jokin mielenterveyden häiriö. Suomessa lapsiomaisia lapsista on noin 25 prosenttia ja he tarvitsevat myös tukea perheen haastavassa tilanteessa. Riskinä on, että myös lapsiomainen sairastuu.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut oman arvionsa tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista mielenterveyspalveluihin. Tässä esityksessä tuodaan esille huoli siitä, että tämän päivän Suomessa osa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Riskinä tulevassa sote uudistuksessa tulee olemaan se, että pirstaleinen monituottajamalli ja valinnanvapaus eivät toimi toivotulla tavalla mielenterveydenongelmista kärsivien ihmisten osalla. Vielä suuremmassa riskissä ovat lapset, joiden ongelmia ei tunnisteta ja jotka eivät näin pääse hoidon piiriin lainkaan. Mielenterveysongelmista puolet alkaa ennen 14 vuoden ikää.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus

Mieletöntä touhua

Kirjoitin kolumnin Varsinais-Suomen Demokraattiin 4.10.2016. Voit lukea jutun kokonaisuudessaan nyt myös täältä blogista.

sukat

***

Mitä tapahtuisi jos poliittista päätöksentekoa ohjaisi entistä enemmän näyttöön perustuva päätöksenteko? Se, että poliittiset päättäjät perustelevat päätöksensä tarkoin harkittuun parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon, nykyisen sulle-mulle kaverikapitalismin sijaan? Tämä ajatus tuntuu kaukaiselta tämän päivän poliittisessa Suomessa. Vallalla on vähättelevä näkemys tiedon tuottajia kohtaan. Kaikki varmasti muistamme viimekeväiset pääministerin puheet ”kaiken maailman dosenteista”.

Joskus voisi olla hyvä kuunnella niitä, joilla on asiasta viimeisin tutkimustieto ja vuosikymmenen kokemus aiheesta.

Miksi ihmeessä päättäjiä ei kiinnosta mahdollisuus säästöön tulevaisuuden Suomessa?

Mielenterveysongelmista kärsii joka viides aikuinen ja puolet vakavista mielenterveydenongelmista alkaa jo lapsuudessa. Mielenterveysongelmista kasautuu suorien ja epäsuorien kulujen kautta yhteiskunnalle miljardien lasku. Tästä huolimatta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytettävä rahasumma on pieni ja suurin osa käytettävistä rahoista menee kalliiseen korjaavaan hoitoon. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon pitkäaikais- ja yhteissairastavuutta. Ne ovat yleisin syy päätymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle ja keskeinen syy sairauslomille. Mielenterveydenhäiriöistä johtuva taakka yhteiskunnalle on kaikista sairausryhmistä suurin. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Tasa-arvo

Puoluekokouksessa on paljon pelissä

SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa 3. – 5.2.2017. Tämän tekee erityisen merkittäväksi se, että kokous pidetään juuri ennen kuntavaaleja. Puoluekokoukseen valitaan 42 edustajaa Varsinais-Suomesta. Tahdon olla heistä yksi.

Matkalla puoluekokousedustajaksi

Matkalla puoluekokousedustajaksi

Miksi?

Puolueen suunta ratkaistaan nyt. Pienikin suunnan tarkentaminen vaatii rohkeutta ja uutta ajattelua mukaan päätöksentekoon.

Puoluekokous käsittelee uutta periaateohjelmaa, jota olen osaltani ollut mukana kommentoimassa. Tahtoisin olla mukana viemässä uutta periaateohjelmaa maaliin ja varmistaa, että

  • tasa-arvo,
  • oikeudenmukaisuus, ja
  • ympäristöarvot

tulevat näkyviin uudessa periaateohjelmassa. Periaateohjelmaa ei uudisteta joka vuosi ja siksi on syytä miettiä tarkasti, mikä on se tie, jolla SDP kulkee seuraavat vuodet.

Puoluekokouksessa käydään todennäköisesti myös henkilövaaleja ja minusta on tärkeää, että mahdollisimman monenlaiset kannat tulevat vaaleissa näkyviin. Islantilaiset opettavat lapsilleen, että he ovat maailman parhaita, tekivät mitä tahansa. Tehdään meistä maailman parhaita demareita. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Puoluekokous, SDP, Tasa-arvo, vaalit

Koko Turku liikkuu -haaste

Oletko koskaan miettinyt, milloin olisit kuussa, jos lähtisit kävelemään sinne nyt?

Tai ehkä sinulla on tullut vastaan henkilö, jonka olisit toivonut tätä kokeilevan.

Kuvitellaan, että Sir Richard Bransonilla tulisi tylsää omalla saarellaan ja hän päättäisi sijoittaa muutaman miljardin sellaiseen laitteeseen*, mikä liikkuisi sitä nopeammin, mitä useampi ihminen sitä käyttäisi.

Ja kaiken lisäksi sillä voisi mennä avaruuteen.

Kävellen.

Luuletko, että laitteessa olisi vain yksi ihminen?

Ei olisi.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Liikunta, Nuoret