Mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat edelleen aliarvioitu ja alikäytetty ryhmä mielenterveystyön tutkimuksen teossa.
Eettisesti korkeatasoinen mielenterveystyö perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten järjestelmä toimii, miten potilaat sen ovat kokeneet ja minkälaisia tuloksia se saa aikaan. Tietoa ei synny ilman monialaista tutkimusta.
Tutkimuksen avulla voidaan edistää tehokkaiden ja inhimillisten hoitokäytäntöjen kehittämistä mielenterveystyössä. Vain näin voidaan varmistaa mielenterveyspalveluiden korkea laatu ja potilaiden hyvä hoito.
Myönteinen kehittämisilmapiiri heijastuu potilaiden hoitoon ja hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Muutoksia tulee johtaa tutkimustietoon perustuen.
Mielenterveystyön tutkimuksen ja kehittämisen välttämättömyys tulee esille valitettavan vahvasti Kupittaan psykiatrisen sairaalan tapahtumissa. Erityisen tärkeää on nyt pohtia, miten tästä mennään eteenpäin ja miten tutkimus- ja kehittämistyö turvataan. Kyse ei ole pelkästään Turusta, vaan tarve on valtakunnallinen.
Vasta perustetun yhdistyksemme huolena ovat valtion massiiviset leikkaukset niin tutkimus- kuin kehittämistoiminnastakin. Mielenterveystutkimuksen rahoitus on ollut jo ennen leikkauksiakin pieni verrattuna siihen, millaisen tautitaakan mielenterveyshäiriöt muodostavat. Tämä yhdessä sote-uudistuksen viivästymisen kanssa syö aivan liikaa resursseja mielenterveystyöstä, sen kehittämisestä ja tutkimuksesta.
Mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat aliarvioitu ja alikäytetty ryhmä mielenterveystyön tutkimuksessa. He ovat olleet tutkimuksen kohteena mutta hyvin harvoin itse mukana aktiivisina toimijoina alan tutkimus- ja kehittämistyössä. Tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Näin saisimme asiakkaiden äänen kuuluville.
Heikki Ellilä
Mari Lahti
Marjo Kurki
Mielenterveystyön tutkimus ja kehittäminen ry, työvaliokunta
