heikentämällä mahdollisuutta kuntoutukseen ja vaikeuttamalla mielenterveyspalveluihin pääsyä
Lastensuojelun jälkihuollon kahden vuoden leikkaus on moraalisesti ja matemaattisesti kestämätön säästöpäätös. Jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 ikävuoteen vuonna 2019, koska moni nuori syrjäytyy juuri jälkihuollon loppuessa.
Jos ikärajaa lasketaan, joutuvat nämä nuoret siirtymään palvelusta toiseen. Kuinka moni heistä jää siirtymän aikana avun tavoittamattomiin?
Hallitus kaavailee, että vuoden 2025 alusta lähtien nuorilta vaaditaan sairaus- tai vammadiagnoosia, jotta he voivat päästä kuntoutukseen.
Päätös on älytön.
Hallituksen mielestä nuorten pitää ensin sairastua tai vammautua, ennaltaehkäisevää kuntoutusta ei tarvita. Juuri matalan kynnyksen apu ilman diagnoosia on vaikuttava, edullinen ja nopea tapa auttaa nuoria ennen kuin tilanne pitkittyy.
Hallituksen leikkaus nuorten kuntoutusrahasta ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta on yli 100 euroa kuukaudessa. Hallitus toimii näin, vaikka se tietää, että esitys voi heikentää nuorten sitoutumista kuntoutukseen, lisätä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä, ja näin ollen heijastua työllisyyteen.
Mielenterveyden häiriöt ovat nuorten yleisimpiä terveysongelmia, ja vuoden 2022 nuorisobarometrin mukaan 35 % nuorista on hakenut hoitoa mielenterveys- tai päihdeongelmiin. Panostukset mielenterveyteen loistavat kuitenkin poissaolollaan, eikä terapiatakuu etene hallitusohjelman korulauseista huolimatta.
Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset kohdistuvat hallituksen omienkin vaikutusarvioiden mukaan kipeiten juuri nuoriin. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa suurimmat vaikutukset kohdistuvat 18 – 24 vuotiaisiin. Sosiaaliturvaleikkausten lisäksi hallitus leikkaa niin nuorisotyöstä, etsivästä nuorisotyöstä kuin nuorten työpajatoiminnasta.
Hallitukselta on hukassa se tärkein: ennaltaehkäisy ja nuorista huolen pitäminen. Hallitus kääntää katseensa nuorista, jotka tarvitsisivat näköaloja tulevaan.
Näin emme voi jatkaa.
