Miten voimme kehittää Turun vetovoimaa?

Mitkä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että Turku kasvaa, menestyy ja talous alkaa kukoistaa?

Minusta kaupungin tärkeimpiä vetovoimatekijöitä ovat…

Toisin sanoen, vetovoimainen kaupunki tarjoaa asukkaalleen mielekkään ja sujuvan arjen kaikkine sen palveluineen.

Minulle tärkeää on, että Turussa on hyvät vetovoimatekijät

Turulla on paljon hyviä vetovoimatekijöitä, kuten vahva korkeakoulu- ja TKI-kenttä, sujuvat liikenneyhteydet, hyvä sijainti Itämeren kasvavana kaupunkina ja positiivinen ilmapiiri.

Mutta toisaalta Turussa tulee edelleen kehittää alueen vetovoimaa lisääviä tekijöitä, kuten

Erityisesti painottaisin Turussa työllisyyden kehittämistä, sillä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet noususuunnassa näin korona aikana.

Mari Lahti

Turun väestökehitys on ollut kasvusuuntainen, vaikka moni muu iso kaupunki onkin mennyt väestökehityksessä kovaa vauhtia Turun ohi.

Sekä MDI:n ja Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Turku ja seutukunta kasvavat merkittävästi vuoteen 2040 mennessä.

Toki voimme kritisoida tilastoja ja arvuutella, että mistä nämä ihmiset Turkuun tulevat, mutta itse uskon, että jotain perää näissä tilastolaskelmissakin on vaikka, miten mallitillisesti niitä tulkitsee.

Selvää on kuitenkin, että Turun tulee panostaa merkittävästi vetovoima ja pitotekijöihin, jotta saamme lisää asukkaita eli veronmaksajia.

Työpaikat ja veroja maksavat työntekijät ovat kaupunkitalouden kehityksen kannalta olennaisempi tekijä kuin yhteisöveroa maksavat yritykset.

Ja yhteisöveroa maksavat yrityksetkin ovat erittäin tärkeitä. Toivottaisin heitäkin mieluusti lisää Turkuun.

Mutta mikä saa yrityksen investoimaan Turkuun?

Selvitysten mukaan kilpailun yrittäjistä ja työllistävistä yrityksistä voittaa se kaupunki, joka houkuttelee eniten asukkaita muuttamaan ja pysymään paikkakunnalla.

Kysymys kuuluu, miten voimme olla se kaupunki, johon tahdotaan muuttaa kauempaakin?

Olisiko kyse kuitenkin juuri yllä mainituista vetovoimatekijöistä?

Turun keskusta on ollut melkoisessa myllerryksessä viime ajat ja nyt korona osaltaan on luonut Turun keskustalle, koko kaupungille ja elinkeinoelämälle melkoisia haasteita.

Korona toki on kohdellut kaikkia alueita samoin tavoin paitsi, että Suomessa on pärjätty hyvin Eurooppaan verrattuna.

Tästä mm. hyvä selvitys OECD 2020 maakohtaisissa vertailuissa, joissa kuvataan miten korona on vaikuttanut maiden talouden kehitykseen, ja Suomessa BKT pudonnut vain reilu 5 %, kun taas Ruotsissa lähemmäs 10 % ja Espanjassa yli 20 %.

Juuri tulleen uuden selvityksen mukaan, Turun keskustan vetovoima on kasvanut viime vuodesta ja mm. tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt

Tämä on positiivinen viesti siitä, että keskustan kehittäminen kannattaa haastavista ajoista huolimatta.

Joukkoliikenneratkaisu (raitiotie/sähköbussi/runkolinja) ei yksinään riitä, vaan tarvitaan määrätietoista kaupunkikehitystä tukemaan Turun keskustan vetovoiman kasvamista.

Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jolla on varmasti heijastevaikutuksia välillisesti ja suoraan myös negatiivisesti, mutta nyt näyttää hieman valoisammalta, että Hansan uudistus, useiden rakennusten saneeraukset ja rakentaminen keskustassa sekä toriparkki olisivat lisänneet vetovoimaa.