Mielenterveystyön tutkijana en voi välttyä kysymykseltä, että miten koronaepidemia vaikuttaa meidän mielenterveyteen?
Koronaepidemia mietityttää meitä kaikkia nyt paljon. Se myös koskettaa ja tulee lähelle. On mahdoton selvitä näinä päivinä edes tuntia, ettei näe tai kuule uutisointia aiheesta.
Itseäni harmittaa kovasti se, että sosiaalinen media on täynnä disinformaatiota ja ihan suoria valeuutisia koronapandemiaan liittyen. Siksi tahdoin koota muutaman mielestäni hyvän ja luotettavan tutkimusnäyttöön perustuvaa faktaa liittyen siihen, miten koronaepidemia vaikuttaa mielenterveyteen?
Ja mitä tulisi huomioida?
Xiang ym. (2020) tuo tutkimuksessaan vahvasti esille, että koronaepidemian aikana tarvitaan kiireellisesti panostusta mielenterveyteen.
Potilaiden ja henkilökunnan mielenterveys on jäänyt vaille huomiota ja siihen tuleekin nyt panostaa. Tätä voitaisiin toteuttaa huomioimalla koronapotilaan hoidossa esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan ja mielenterveystyön moniammatillisen tiimin osaaminen.
Tuoreen tieteellisen tutkimuksen mukaan (Silva ym. 2020) tuo esille, että taloudelliset kriisit, joihin voimme varmuudella korona epidemian lukea, lisää mielenterveyspalveluiden käyttöä, saattaa lisätä reseptilääkkeiden ja psykiatrisen sairaalahoidon tarvetta.
Mielestäni yhteiskunnan tulisi myös valmistautua tähän
Tiedämme toki hyvin aiemmasta tutkimuksesta, että lama ja taloudelliset kriisit jättävät pitkät jäljet ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin.
Samoin tuore julkaisu (Yao ym. 2020) arvostetussa Lancet Psychiatry lehdessä toteaa, että meidän tulisi kiinnittää enemmän huomiota mielenterveyspotilaisiin, heidän selviytymiseensä ja jaksamiseen koronaepidemian aikana.
Mielenterveyspotilaat saattavat olla enemmän alttiita epidemioiden aikana tartunnan saamiseen johtuen esimerkiksi, kognitiivisen kyvyn alentumisesta, vähäisemmästä tietoisuudesta tartuntariskeistä ja kyvystä suojautua tartunnalta.
Koronaepidemia väistämättä lisää meidän kaikkien huolta ja tälläisessä tilanteessa meidän tulisi yhteiskuntana huolehtia erityisen vahvasti heistä, jotka eivät välttämättä siihen itse kykene.
Myös karanteenissa olemisella on vaikutuksia meidän mielenterveyteemme ja hyvinvointiin.
Lancetissa Brooks ym. (2020) tutkimuksessaan tarkastelivat karanteenin vaikutuksia mielenterveyteen ja totesivat, että tilannetta helpottaa se, että karanteenissa oleville selkeästi kerrotaan mitä tapahtuu, miksi, ja miten kauan se kestää.
Toisaalta taas, jos karanteeni kokemus on kovin negatiivinen voi sillä olla pidempiaikaisia negatiivisia vaikutuksia.
Kansainvälinen sairaanhoitaja liitto (ICN) painottaa, että hoitohenkilöstön jaksamiseen ja heidän mielenterveyteensä tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota kriittisessä tilanteessa.
Hoitohenkilöstö tekee pitkiä ja uuvuttavia vuoroja ja on suuremmassa riskissä sairastua. Tämä taas aiehuttaa heille pelkoa, ahdistusta, stressiä ja masennusta.
Mielestäni hoitohenkilöstön hyvinvointiin ja työssäjaksamiseen tulee nyt panostaa vaikka resurssit ovat tiukilla.
Suomessa Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos julkaisee ja ylläpitää ajantasaista koronavirus tietosivua. Sivustolta saat varmasti paremmin faktoihin pohjautuvaa tietoa, kuin Facebookin keskustelupalstoilta.
THL:n esityksessä Suomen tilanteesta ja koronaepidemian kestosta, antaa selkeä kuvan siitä, että missä vaiheessa epidemiaa menemme nyt.
Mielenkiintoista on seurata, että miten valtiovallan rajoittamistoimet nyt purevat.
Lopulta jos todella tahdot perehtyä koronavirukseen ja sinulla on tunti aikaa (mitä en usko juuri kenelläkään tänä some aikana olevan), niin kuuntele Harvardin kovatasoisten tutkijoiden videoesitys koronaviruksesta, sen tarttumisesta, taudinkuvasta ja hoidosta. https://www.dropbox.com/s/bj0bbvggh1jrnh0/Meyerowitz%20%26%20Richterman.mp4?dl=0
Tieto luo tuskaa, sanotaan.
Mutta uskon vahvasti, että oikea tieto ja faktat helpottavat tuskaa. Kun pystymme perehtymään luotettavaan tietoon, voimme myös tehdä harkittuja päätöksiä sen suhteen, että mitä asioille pitäisi tehdä.
Päätöksen teossa arvostan suuresti juuri tiedolla johtamista ja faktoihin ja näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.