Tulevat aluevaalit ovat jokaisen ihmisen kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään muut vaalit aiemmin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä vastaa nyt yli 100 kuntaa. Sote-uudistuksessa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy siis 21 hyvinvointialueelle.

Se, miten hyvinvointialueet toteuttavat järjestämisvastuutaan, päättävät tammikuun 23.pvä valittavat uudet ja ensimmäiset aluevaltuutetut. Jokainen meistä on käyttänyt ja varmasti jossain kohdassa tulee käyttämään joitakin sosiaali- ja terveyspalveluita. 

Nyt päätetään siitä, miten lääkäriin pääsee, miten mielenterveyspalvelut järjestetään, saako nopeasti apua terveyskeskuksesta, mistä ja millaista apua vauva- ja lapsiperheet saavat, saavatko ikäihmiset kotipalvelua tarvitessaan tai voiko muistisairas ja omaiset luottaa siihen, että tehostettuun palveluasumiseen pääsee, kun kotona ei enää pärjää.

Näissä aluevaaleissa on kyse meidän kaikkien suomalaisten hyvinvointipalveluiden peruspalveluista

Nämä turvaavat meidän jokaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden läpi elämän – vauvasta vaariin. 

Aluevaaleissa on kyse siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi tullaan tulevaisuudessa järjestämään uusilla hyvinvointialueilla. Minulle on tärkeä varmistaa, että jokainen pääsee hoitoon silloin, kun sitä tarvitaan ja, että hoito on saavutettavissa ja saatavilla 7 päivässä.

Meidän tulee pitää huolta henkilöstön jaksamisesta ja henkilöstön hyvinvoinnista tulee huolehtia. Ilman hyvin työssään jaksavia ammattilaisia meillä ei ole laadukkaita palveluita 

Nyt on aika äänestää SDP:n ehdokkaita ja voit luottaa, että palveluista pidetään kiinni – vauvasta vaariin

Sosialidemokraatit ovat rakentaneet suomalaista hyvinvointia jo yli 120 vuotta. Meille hyvinvointi syntyy toimivasta arjesta, luotettavista palveluista, yhteiskunnan avoimuudesta ja demokraattisuudesta. Siitä, että jokainen pidetään mukana.

Uskotko että sote-uudistus ja uudet hyvinvointialueet onnistuvat tärkeimmässä tehtävässään eli palveluiden saatavuuden, laadun ja yhdenvertaisuuden turvaamisessa? 

Kyllä uskon. Tällä hetkellä sote palveluita tuottaa hyvin erilaiset kunnat, erilaiset vastuukuntamallit, kuntayhtymät ja ulkoistukset.

Nyt siirrytään isommille hartioille ja  ja sote-uudistuksen jälkeen vastuun ottaa 21 hyvinvointialuetta.

Tulevissa vaaleissa valitaan näille hyvinvointialueille päättäjät.

Tällä uudistuksella laajennetaan siis hartioita, kantokykyä ja turvataan yhdenvertaiset palvelut. Meille sosialidemokraateille yhdenvertaiset, saavutettavat ja laadukkaat palvelut ovat avain kansakuntamme menestykseen myös tulevaisuudessa.

Tasa-arvoinen hyvinvointi luo yhteiskunnallista luottamusta, turvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta.

Tällä uudistuksella siirrytään selkeämpään malliin, jossa yksi taho vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä

Korona-aikana on kertynyt hoitovelkaa mutta sitä on pyritty erityisesti tänä vuonna purkamaan mahdollisemman paljon. Koronapandemia on kokonaisuudessaan nostanut meidän julkisen terveydenhuoltomme merkitystä entisestään ja erityisesti erikoissairaanhoidon palvelut ovat korostuneet.

Varsinais-Suomessa on korkeatasoinen erikoissairaanhoito ja sellaisena sen tulee säilyä myös uudistuksen jälkeen.

Sairaalapalveluita on saatavilla Turun lisäksi myös alueellisissa yksiköissä Salossa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Turunmaan sairaalassa.

Joustava ja nopea siirtyminen perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon tulee turvata hyvinvointialueilla.

Mikä on kaikkein kriittisin asia, mikä meidän hyvinvointialueellamme pitää hoitaa kuntoon sote -palveluiden osalta ja perustelut miksi näin?

Minulle kaikkein kriittisin asia on mielenterveyspalvelut. Tällä hetkellä meidän mielenterveyspalvelumme ovat kriisissä ja Suomessa kokonaisuutena mielenterveyssyistä aiheutuvat kustannukset ovat vuosittain 11 miljardia euroa.

Tähän vertailuna, että tehdyt hävittäjäkaupat valtiotasolla maksoivat 10 miljardia ja nekin taidetaan maksaa useamman vuoden aikana.

Mielenterveyden edistämiseen tulee panostaa ja erityisesti korona on tätä haastanut entisestään.

Kynnyksettömät palvelut, matalan kynnyksen palvelut ensikontakti lähetä ja laadukkaat ja hyvin resursoidut erikoissairaanhoidon palelut korjaavassa hoidossa on avain kriisistä ulos.

Tutkitusti yhden euron panostus mielenterveyteen tuo yhteiskunnalle 4 euroa takaisin. Tämä on kustannustehokasta.

Kannatatko maakuntaveroa yhtenä keinona turvata hyvinvointialueemme rahoitus?

Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito kyky päättää alueen palveluista. Tähän tarvitaan myös kestävä rahoitusmalli, joka turvaa rahoituksen riittävyyden ja kannustaa alueita tehokkaaseen ja taloudelliseen toimintaan. 

Valtiovarainministeriössä on tällä hetkellä käynnissä jatkovalmistelu maakuntaverosta, joka valmistuu vuoden 2022 aikana. Sen perusteella hallitus tekee linjauksia, miten maakuntaveron suhteen voidaan edetä.

Miten sote-kustannuksia hillitään tehokkaasti vai pitääkö niitä hillitä? Tulevatko hyvinvointialueemme rahat riittämään – ovatko edessä leikkauslistat vaiko hyvinvointi-investoinnit?

Pitkän aikavälin tavoitteena on panostaa terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä panostaa perusterveydenhuoltoon, jolloin hillitsemme kustannusten kasvua korjaavassa ja erikoissairaanhoidossa. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyydestä käydään jatkuvasti keskustelua. Hyvinvointialueilla tulisi olla käytössä vaikuttavat ja kustannustehokkaat menetelmät. 

On tutkittu, että mm. mielenterveyteen sijoitettu euro tuo neljä euroa takaisin yhteiskunnalle tai kahden psykiatrisen vuodeosastopaikan vuosikustannus vastaa yhden Klubitalon koko toiminnan vuosikuluja. 

Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteista. Eli on vahvasti tarveperusteinen, johon vaikuttaa siis asukasperusteet, hyvinvointi ja sairastavuus.

Rahoitus tulee kasvamaan mm. arvioidun ikääntymisen aiheuttaman tarpeen mukaisesti eli 1,2 prosenttia reaalisesti vuodessa 2023–2024 ja 1,0 % vuodessa vuodesta 2025 alkaen.

Kyse on nyt siitä, miten me organisoimme kaiken toiminnan ja miten rahoitus näiden toimintojen kesken jaetaan.

Tämä on monelta osin myös arvokysymys sitä, miten tätä rahaa jaamme ja miten järjestämme toiminnot

Miten varmistetaan, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen saadaan sanoista tekoihin – mikä olisi konkreettinen keino tai kannustin hyvinvointialueelle satsata hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen?

Toimintaa tulee ohjata kohti ennaltaehkäiseviä toimia, tutkittuja ja kustannustehokkaita toimenpiteitä.

Hyvinvointialueiden tulee saada kannustinta siitä, että ihmiset pysyvät terveenä ja palveluita ei tarvitse käyttää niin paljoa. Käyttöön pitää ottaa hyviä, tutkittuja ja kustannustehokkaita menetelmiä matalan kynnyksen palveluissa.

Tästä hyviä esimerkkejä on mm. Icehearts toiminta, jolla toiminnan avulla syrjäytymisuhan alaisten nuorten määrä puolitettiin.

Icehearts toiminnan pohjalta laskettiin, säästö yhteiskunnalle on vähintään 857 000 € + 1,9 milj. € = 2,8 milj.€

Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin.

HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan.

Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen. 

Järjestökentällä on huoli siitä, että ne joutuvat väliinputoajiksi, jos kunnat ja hyvinvointialue väistelevät vastuitaan järjestöjen avustamisesta. Onko tämä järjestöjen huoli mielestäsi aiheellinen?

Kyllä huoli on aiheellinen ja meidän tulee hyvinvointialueella turvata järjestöjen toimintaedellytykset. 

Eduskunnassa on käsittelyssä ns. Liikasen raportti, jossa esitetään neljä eri vaihtoehtoa järjestöjen tulevaisuuden rahoitukselle, kun veikkausvoittovarojen jakaminen muuttuu ja vähenee.

Tätä päätöstä odottaessa meidän tulee kuitenkin voimakkaasti panostaa järjestöjen rahoitukseen meidän hyvinvointialueellamme.

Konkreettinen teko on pitää huolta aluevaltuustossa, kun hallinnollista rakennetta suunnitellaan, että siellä näkyy esimerkiksi järjestöavustuksen jaosto tai toimikunta. 

Varsinais-Suomessa on noin 900 sote-järjestöä, jotka tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Järjestöt ovat suuri voimavara edistäessään varsinaissuomalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Palvelujen turvaamisen näkökulmasta soteuudistuksessa järjestöyhteistyön tarve korostuu. 

Miten varmistat, että järjestöjen sote-palveluita täydentävä erityisosaaminen sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta tulee huomioiduksi meidän hyvinvointialueellamme?

Miten otat järjestöt mukaan ja miten turvaat järjestöjen toimintaedellytykset?

Ensimmäisenä tulee turvata, että hvyinvointialueen strategiassa määritellään järjestöjen tuesta. Samoin strategiassa on määriteltävä, miten hyvinvointialue rahoittaa järjestöjen toimintaa.

Hyvinvointialueille on nimettävä järjestökoordinaattori, joka vastaa järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Tahtoisin nähdä, että hyvinvointialueilla yhteistyö kolmannen sektorin sote-järjestöjen kanssa parantaa palveluohjausta ja palveluntuottajien tunteminen olisi yksi ratkaisu haastavien ja kompleksisten tilanteiden hoidossa. 

Usein juuri mielenterveys- ja päihdeongelmainen henkilö tarvitsee paljon palveluita eri sektoreilta, jolloin mielenterveysjärjestöt voivat olla avainasemassa tarjoamassa matalan kynnyksen palveluita.

Lopuksi voisikin todeta, että tuoreen mielenterveysbarometrin mukaan 55 % suomalaisista sanoi hakevansa vähintään melko varmasti apua mielenterveysjärjestöiltä ja valtaosa suomalaisista koki, että mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen soveltuu myös mielenterveysongelmien hoitamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *