Kirjoitin Turun Sanomiin oheisen mielipidekirjoituksen yhdessä Annukka Maunulan kanssa.
***
Suomessa uusi kansallissairaus näyttää vahvasti olevan mielenterveysongelmat.
Koronakevään 2020 aikana mielenterveyden sairaudet nousivat yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syyksi ohi tuki- ja liikuntaelin sairauksien.
Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut 25 prosenttia vuodesta 2016.
Tämä on todella huolestuttava trendi, sillä OECD on arvioinut laajassa eurooppalaisessa raportissaan 2018 Suomen menettävän laskennallisesti 11 miljardia euroa vuosittain mielenterveysongelmien vuoksi. Kuluihin laskeutuu niin suoria sairastamisesta tulevia kuluja kuin epäsuoria kuluja esimerkiksi työn menettämisen tai työn tehokkuuden laskemisen vuoksi.
Työnteko, sopivissa määrin järjestettynä esimerkiksi osa-aikaisena, toimii mielenterveyden tukipylväänä monella tapaa ns. terveellä ihmisellä ja siitä hyötyy usein myös kuntoutuja.
Suomessa on tehty laaja tutkimus, jossa arvioitiin mielenterveyden haasteiden vaikuttavan useilla tavoilla yksilön toimeentuloon. Mielenterveysongelmat vaikuttavat toiminta- ja työkykyyn ja sen myötä heikentävät yksilön mahdollisuuksia tehdä työtä ja ansaita toimeentuloa.
On arvioitu, että pitkäaikaisesti mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset jäävät kauas niin tulo- kuin koulutustasosta verrattuna muuhun väestöön.
Meidän tulee Turussa keskittyä yhä enemmän mielenterveysongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen. Positiivista kehitystä on tapahtunut, sillä kaupunki on juuri avaamassa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut lähipalveluina eri asuinalueilla.
Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi 3.2. suunnitelman uuden toiminnan aloittamisesta. Tilatkin alkavalle toiminnalle ovat jo löytyneet neljässä eri kaupunginosassa ja (10 000 asukkaan) Runosmäkeen niitä vielä etsitään.
Tämän lisäksi tarvitsemme kipeästi uusia aktiivisia toimenpiteitä mielenterveyskuntoutujien työmahdollisuuksien luomiseksi.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli toukokuussa 2020 noin 35 800 osatyökykyistä työtöntä työnhakijaa. Osatyökykyiset ihmiset ovat kirjava joukko, joiden haasteet ovat moninaisia. Mielenterveyden haasteet yksin ovat suurin osatyökykyisten työkyvyttömyyttä selittävä asia.
Turussa tarvitaan joustavia, räätälöitäviä keinoja työkyvyn säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä työn muokkaukseen osatyökykyiselle sopivaksi.
Turun kaupungin tulee työllistää osa-aikatyötä tarvitsevia kuntoutujia enenevissä määrin ja auttaa heitä löytämään polkuja työhön avoimilla työmarkkinoilla. Kaupungin pitää tehdä strategia, millä voidaan vahvistaa yhteistyötä yksityisen sektorin yrityksien kanssa kuntoutujille tarvittavien avoimien työmarkkinoiden työtilaisuuksien luomisessa.
Yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat ovat perinteisesti auttaneet myös mielenterveyskuntoutujia luomalla osa-aikatyönmahdollisuuksia niille, jotka täyttävät 100 % palkkatuen kriteerit. Tuo kriteeri kuitenkin täyttyy monen kohdalla vasta liian myöhään.
TE-toimiston järjestämä työkokeilu on erinomainen keino ja mahdollisuus työelämään paluuseen, kun työkyky on jo hiukan vahvistunut. Kelan ja työeläkelaitoksien järjestämä työkokeilu ammatillisena kuntoutuksena on aina ensimmäinen ja paras vaihtoehto kokeilla työntekoa sairausloman jatkoksi. Ammatillisen kuntoutuksen hakemusta varten tarvitaan pääsääntöisesti lääkärinlausunto.
Turun kaupunki järjestää työttömille kuntouttavaa työtoimintaa. Monelle se on oiva tapa aloittaa työelämään paluu, myös pidempään mielenterveysongelmista kärsineillä.
Kaupungin järjestämä kuntouttava työtoiminta ei ole kuitenkaan terveydenhoidon tai päihdehoidon kuntoutustoimi vaan syrjäytymiseen ja sen ehkäisemiseen liittyvää työtoimintaa, jota säätelee oma laki.
Hoitoon pääseminen ja hoidon saaminen mielenterveysongelmissa on tärkeintä alkuun pääsemiseksi eivätkä edellä mainitut muut toimenpiteet mitenkään korvaa itse sairaanhoitoa.
TS mielipiteet lukijalta 19.2.2021
