Ruisrockissa legenda Patti Smith saarnasi ja huudatti yleisöä: ”Use your voice!”
Vuoden 2015 eduskuntavaalitutkimuksen tulokset tuovat saman viestin: ”Käytä ääntäsi.”
Huolestuttavaa on se, että suuri joukko ihmisiä ei käytä ääntään ja ole mukana vaikuttamassa.
Miksi?
Osallistuin viikko sitten Suomen yhteen parhaimmista kesätapahtumista eli Ruisrockkiin, joka muuten keräsi huikeat 100 000 ihmistä aurinkoiseen Turkuun. Ruisrockissa esiintyjiä kuunnellessa jäin miettimään sitä, mitä sanotaan kappaleiden välissä ja mitä sanomaa eri esiintyjien sanoitukset meille kertovat. Kovasti tuntuu sille, että tämän päivän viesti on paljolti keskittynyt hauskanpitoon, biletykseen ja kertakäyttökulttuuriin eikä niinkään vaikuttamiseen ja maailman muuttamiseen. Itse arvostan suuresti Patti Smithin kaltaisia omantien kulkijoita, jotka rohkeasti uskaltavat tuoda esille sen, että joku tässä maailmassa mättää ja jotain tulisi tehdä.
Vaikkapa sen äänen käyttäminen vaaleissa.
Eduskuntavaalitutkimuksessa esille tuli karulla tavalla se tosiasia, että suuri joukko ihmisiä ei äänestä. Miksi näin?
Edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 äänesti n. 70% eli n. 30% kansalaisista jätti äänestämättä. Itseäni huolettaa suuresti se, että näin suuri osa ihmisiä ei osallistu vaikuttamiseen.
”Äänestämässä käynti ilmentää laajasti yksilön yleistä hyvinvointia, mistä johtuen se on myös epätasaisesti jakautunut eri yhteiskuntaryhmien kesken. Jo varhaiset poliittisen osallistumisen tutkimukset osoittivat, että mitä turvatummassa yhteiskunnallisessa asemassa yksilö on, sitä todennäköisemmin hän äänestää. ” – Wass ja Borg, 2015.
Tutkimuksessa käy hyvin esille se, miten äänestyskäyttäytyminen riippuu sosioekonomisista tekijöistä. Mitä paremmin koulutettu olet ja mitä paremmista olosuhteista tulet, sen todennäköisemmin äänestät. Tämä myös johtaa siihen, että samainen ryhmä todennäköisemmin äänestää kaltaistaan. Joten, kuka puhuu sen väkijoukon puolesta aidosti, joka ei käy äänestämässä?
Kolme mahdollista avainta äänestysprosentin kasvattamiseen:
- Parannetaan äänestämässä käyntiin liittyviä käytännön järjestelyjä. Olisiko aika jo tuoda keskusteluun sähköisen äänestämisen mahdollisuus seuraavissa kuntavaaleissa? Tämä voisi madaltaa ja helpottaa kynnystä äänestämiseen lähtemisessä.
- Puolueiden ja ehdokkaiden tulee tarjota kansalaiselle selkeitä vaihtoehtoja, jotta äänestäminen ja sitä kautta vaikutaminen tuntuisi mielekkäältä tavalta toimia ja osallistua.
- Koulutuksen kautta tulee painottaa äänestämässä käymisen kansalaisvelvollisuutta. Voisimme ennemmän painottaa tätä tuomalla yhteiskunatopetusta toisen asteen koulutuksen osaksi ja vaikka kuntatasolla käydä tutustumassa valtuuston kokouksiin, jotta päätöksenteon rappuset tulevat tutuiksi.
Tällä hetkellä vaaleissa kotiin jäävien osuus on liian suuri ja edesauttaa eräänlaista demokratian elitistymistä, kuten eduskuntavaalitutkimus toi esille. Uskon vakaasti, että keskittymällä äänestämättä jättäviin, voisimme innostaa heidät käyttämään ääntään seuraavissa vaaleissa. Tämä tarvitsee suunnitelmallisuutta, todellisia vaihtoehtoja ja tahtoa.
Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.
Kuten sinua.
***
Lähde: Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna (toim.) (2016): Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015. Oikeusministeriön julkaisu, selvityksiä ja ohjeita 28/2016. Helsinki: Oikeusministeriö.