Suomi on perustuslaillinen tasavalta, jossa kansalla on valta. Ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, presidentti ja hallitus. Eduskunnan ja hallituksen suhde on parlamentaarinen ja eduskunta käyttää ylintä päätöksentekovaltaa. Hallitus johtaa toimeenpanovaltaa ja ulkopolitiikkaa yhdessä presidentin kanssa. Presidentti valitaan välittömillä vaaleilla ja nimittää pääministerin ja ministerit sekä johtaa ulkopolitiikkaa ja puolustusvoimia.
Suomen eduskunta on valtionhallinnon elin, joka koostuu kansanedustajista ja käsittelee lainsäädäntöä, budjettia ja muita tärkeitä valtion asioita. Eduskuntaa valitaan neljän vuoden välein pidettävissä eduskuntavaaleissa, joissa kansalaiset voivat äänestää haluamaansa ehdokasta.
Kaikki lait Suomessa säätää eduskunta, ja se päättää myös talousarviosta. Myös pääministerin valinta on eduskunnan tehtävä sekä hallituksen toiminnan valvominen.
Valiokunnat ovat eduskunnan työskentelyn keskeisiä toimijoita, jotka valmistelevat lainsäädäntöä ja käsittelevät muita valtion asioita.
Eduskuntaryhmät ovat kansanedustajien muodostamia ryhmiä, jotka edustavat eri puolueita tai vaaliliittoja.
Eduskunnan puhemiehellä on tärkeä tehtävä valvoa, että jokainen puhuja pysyy käsiteltävässä asiassa. Puhemiehistön koostumuksesta ei määrää laki, vaan eduskunta voi valita puhemiehistönsä haluamallaan tavalla.
Eduskuntavaalien historia
Eduskuntavaalien historia juontaa juurensa vuoteen 1907 jolloin Suomessa pidettiin ensimmäiset yleiset eduskuntavaalit. Suomen yksikamarisen eduskunnan ensimmäiset vaalit järjestettiin 15. ja 16. maaliskuuta 1907. Eduskuntaan valittiin 181 miestä ja 19 naista. Vuonna 2019 aloittaneessa eduskunnassa oli suurin naisten osuus, jolloin eduskuntaan valittiin 94 naista.
Eduskuntavaaleissa kannattaa äänestää, koska jokaisen ääni on tärkeä. Äänestämällä vaikutat
siihen, ketkä päättävät maamme asioista seuraavan neljän vuoden aikana.
Eduskunnan päätökset vaikuttavat meidän kaikkien arkeen, joten on tärkeää, että jokainen äänestää omien arvojensa ja mielipiteidensä mukaan.
Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaisessa Suomessa haluat tulevaisuudessa elää.
Eduskuntavaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut 2010-luvulla noin 70 prosenttia.
Mikä Suomen eduskunnan tehtävä on?
Suomen eduskunnan tehtävä on muun muassa lainsäädäntö, budjetin hyväksyminen ja valvonta, ja hallituksen valvonta. Eduskunta käsittelee ja hyväksyy lait, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten elämään. Se myös hyväksyy valtion talousarvion, jonka perusteella valtio käyttää verovaroja eri tarkoituksiin.
Eduskunnan tärkeä tehtävä on myös hallituksen valvonta. Eduskunta käy hallituksen kanssa
keskustelua ja kuulemisia eri asioista, kuten hallituksen politiikasta, ministerien toiminnasta ja valtioneuvoston päätöksistä. Eduskunta voi myös antaa hallitukselle lausuntoja ja edellytyksiä, jotka hallituksen tulee huomioida päätöksenteossaan.
Lisäksi eduskunta käsittelee kansalaisaloitteita ja aloitteita kansanedustajilta. Eduskunnan työhön kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö, kuten EU-päätöksenteko, johon kansanedustajat osallistuvat Suomen edustajina.
Kaiken kaikkiaan Suomen eduskunnan tehtävä on edustaa kansaa ja tehdä päätöksiä, jotka
ovat kansalaisten edun mukaisia. Eduskunnan päätökset vaikuttavat merkittävästi suomalaisten elämään, ja siksi on tärkeää, että eduskunta toimii vastuullisesti ja kansan edun mukaisesti.
Usein kysyttyä eduskunnasta
Suomen eduskunta ja hallitus muodostetaan vaalien jälkeen. Eduskuntaan valitaan neljäksi vuodeksi 200 kansanedustajaa suhteellisella vaalitavalla, ja sen jälkeen eduskuntaryhmät neuvottelevat keskenään hallituksen muodostamisesta. Yleensä hallitusmuodostaja on vaalien suurin puolue, ja se pyrkii saamaan mukaan muita puolueita hallitusyhteistyöhön.
Eduskunta ja hallitus ovat eri asioita. Eduskunta on valtionhallinnon lainsäädäntöelin, joka koostuu kansanedustajista, kun taas hallitus on toimeenpanovalta, joka koostuu pääministeristä ja muista ministereistä. Eduskunnan tehtävä on valvoa hallituksen toimintaa ja hyväksyä lainsäädäntö, mutta hallitus johtaa maan toimintaa ja toteuttaa eduskunnan hyväksymää politiikkaa.
Eduskunta voidaan hajottaa presidentin päätöksellä, kun hallituksella ei ole enää eduskunnan luottamusta. Tämä tapahtuu yleensä tilanteessa, jossa hallituksella ei ole enää riittävää enemmistöä eduskunnassa, ja presidentti voi päättää, että eduskunta hajotetaan ja järjestetään uudet vaalit.
Suomea johtaa tasavallan presidentti, joka on valtionpäämies ja edustaa Suomea kansainvälisissä suhteissa. Hallituksen johtajana toimii pääministeri, joka vastaa maan päivittäisestä hallinnosta ja johtaa hallituksen työtä.