Uuden vuoden vaihtuessa on hyvä summata, mitä edellinen vuosi piti sisällään. Omalta osaltani vuosi 2018 oli mielenkiintoinen ja työteliäs, joka mahdollisti monen uuden asian oppimisen.
Minulta kysytään usein, miten paljon aikaa erilaisten luottamustoimien hoitamiseen menee aikaa. Tähän on melkoisen vaikea vastata kovinkaan tarkasti, mutta jotakin voin yrittää summata kasaan.
Mutta missä kaikkialla minä tällä hetkellä vaikutankaan ja mihin kaikkiin tehtäviin aikaa siis menee? Lue loppuun
Kategoria(t): Tasa-arvo
Turussa on järjestetty nyt kaksi kertaa MadPride tapahtuma. On hienoa, että voimme yhteisrintamalla tuoda esille mielenterveystyön, kuntoutujien asemaan ja stigmaan liittyviä kysymyksiä kaikkien näkyville.
Turussa MadPriden järjestivät Mielenterveysyhdistys ITU yhteistyössä V-S Mielenterveysomaiset FinFami, Lounais-Suomen syömishäiriöliitto ja Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut.
MadPride 16.8.2017
Kirjoitin kolumnin Demokraatin verkkolehteen 12.1.2017. Voit lukea sen kokonaisuudessaan täältä myös.
**
Sairastut. Soitat terveyskeskukseen ja saat ajan seuraavalle päivälle ja tarvittaessa vaikka samalle päivälle. Sinut hoidetaan kokonaisuutena. Sen tekee omalääkärisi, jonka olet tuntenut vuosikaudet ja hän muistaa sinut ja vaivasi. Saat jatkohoitoon ohjeet ja tuen. Paranet.
Eikö tämä kuulostaisi sinustakin hyvältä?
Olin joulun alla työmatkalla Etelä-Afrikassa ja hämmästyin eräästä asiasta ikihyviksi. Maassa asuu noin 52 miljoonaa ihmistä, mutta vain murto-osa maksaa veroja. Väestö on jakautunut useisiin eriarvoisiin ryhmiin. Kirjoitus ja lukutaito eivät kuulu vieläkään kaikille. Se, mikä havahdutti minut todella ajattelemaan, oli se, että tästäkin huolimatta maa uskoo vahvasti, että voi tarjota ilmaisen terveydenhuollon kaikille asukkaille. Etelä-Afrikassa on tehty terveydenhuollon uudistusta pitkään säilyttäen tavoite siitä, että se voidaan verovaroin tarjota kaikille.
Miten ihmeessä maa, jossa vain murto-osa maksaa veroja, haluaa pitää tästä ihanteesta kiinni? Lue loppuun
Kategoria(t): Mielipidekirjoitus, Priorisointi, Tasa-arvo
Suomessa vietetään 24.10. kansainväistä Yhdistyneiden Kansakuntien päivää, jota on vietetty jo vuodesta 1948 asti ja jota juhlistetaan liputtamalla.
Tahtoisin nostaa pari asiaa esille, miksi YK:n juhlapäivä on minusta tärkeä. YK on julkaissut vuoden 2016 alussa uudet kestävän kehityksen tavoitteet.
Tavoitteita on yhteensä 17, ja näiden avulla pyritään saavuttamaan parempi maailma meille kaikille.
Tavoitteet liittyvät kiinteästi ihmiseen, ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja taloudellisiin kysymyksiin.
Minulle tärkeitä tavoitteita ovat tavoitteet rauhan edistämiseksi. Kirjoitin jo aiemmin blogiini siitä, maailmanrauhan indeksi eli raportti maailman rauhan tilasta kertoo meille.
Voit lukea sen täältä.
Mutta kestävän kehityksen tavoitteissa on muutakin huomionarvoista kuin pelkästään työ rauhan eteen.
Tavoitteissa nostetaan esille työ tasa-arvon edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kategoria(t): Priorisointi, Tasa-arvo
Kirjoitin kolumnin Varsinais-Suomen Demokraattiin 4.10.2016. Voit lukea jutun kokonaisuudessaan nyt myös täältä blogista.
***
Mitä tapahtuisi jos poliittista päätöksentekoa ohjaisi entistä enemmän näyttöön perustuva päätöksenteko? Se, että poliittiset päättäjät perustelevat päätöksensä tarkoin harkittuun parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon, nykyisen sulle-mulle kaverikapitalismin sijaan? Tämä ajatus tuntuu kaukaiselta tämän päivän poliittisessa Suomessa. Vallalla on vähättelevä näkemys tiedon tuottajia kohtaan. Kaikki varmasti muistamme viimekeväiset pääministerin puheet ”kaiken maailman dosenteista”.
Joskus voisi olla hyvä kuunnella niitä, joilla on asiasta viimeisin tutkimustieto ja vuosikymmenen kokemus aiheesta.
Miksi ihmeessä päättäjiä ei kiinnosta mahdollisuus säästöön tulevaisuuden Suomessa?
Mielenterveysongelmista kärsii joka viides aikuinen ja puolet vakavista mielenterveydenongelmista alkaa jo lapsuudessa. Mielenterveysongelmista kasautuu suorien ja epäsuorien kulujen kautta yhteiskunnalle miljardien lasku. Tästä huolimatta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytettävä rahasumma on pieni ja suurin osa käytettävistä rahoista menee kalliiseen korjaavaan hoitoon. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon pitkäaikais- ja yhteissairastavuutta. Ne ovat yleisin syy päätymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle ja keskeinen syy sairauslomille. Mielenterveydenhäiriöistä johtuva taakka yhteiskunnalle on kaikista sairausryhmistä suurin. Lue loppuun
Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Tasa-arvo
SDP:n puoluekokous pidetään Lahdessa 3. – 5.2.2017. Tämän tekee erityisen merkittäväksi se, että kokous pidetään juuri ennen kuntavaaleja. Puoluekokoukseen valitaan 42 edustajaa Varsinais-Suomesta. Tahdon olla heistä yksi.
Matkalla puoluekokousedustajaksi
Miksi?
Puolueen suunta ratkaistaan nyt. Pienikin suunnan tarkentaminen vaatii rohkeutta ja uutta ajattelua mukaan päätöksentekoon.
Puoluekokous käsittelee uutta periaateohjelmaa, jota olen osaltani ollut mukana kommentoimassa. Tahtoisin olla mukana viemässä uutta periaateohjelmaa maaliin ja varmistaa, että
tulevat näkyviin uudessa periaateohjelmassa. Periaateohjelmaa ei uudisteta joka vuosi ja siksi on syytä miettiä tarkasti, mikä on se tie, jolla SDP kulkee seuraavat vuodet.
Puoluekokouksessa käydään todennäköisesti myös henkilövaaleja ja minusta on tärkeää, että mahdollisimman monenlaiset kannat tulevat vaaleissa näkyviin. Islantilaiset opettavat lapsilleen, että he ovat maailman parhaita, tekivät mitä tahansa. Tehdään meistä maailman parhaita demareita. Lue loppuun
Kategoria(t): Puoluekokous, SDP, Tasa-arvo, vaalit
Kolumnini V-S Demokraatin sivuilla julkaistiin 5.9.2016. Voit lukea sen kokonaisuudessaan tästä, mikäli et ehtinyt verkkolehdestä sitä lukea.
***
Mielenterveystyöllä on pitkä ja monivaiheinen historia. Seilin saaren 1600-luvulla perustettu hospitaali on ehkä ollut historiamme tunnetuin mielisairaala, joka tunnettiin myös nimellä Houruinhoitola. Houruinhoitolassa potilashuoneita ei siivottu, tuuletettu ja kesälläkin ikkunat pidettiin lukittuina. Monen potilaan asema oli säädyttömän huono. Seilin saaren asukkaiden kohtelu oli huonompaa kuin yleisten vankiloiden vankien. Tuona aikana ei ollut vielä kunnollista sairaanhoitajan koulutusta mielenterveyshoitotyöhön. Ensimmäiset koulutukset mielenterveystyöhön aloitettiin vasta vuonna 1913 Lapinlahden sairaalassa.
Uskaltaako kukaan edes ajatella, mitä mielenterveyspotilaille tapahtuu valinnanvapauslain toteutuessa?
Vuonna 2016 sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tekee tuloaan. Kaunis ajatus uudistuksessa oli, että kaikille kansalaisille taataan yhtäläiset mahdollisuudet hyvään palveluun ja hoitoon. Uskaltaako kukaan edes ajatella, mitä mielenterveyspotilaille tapahtuu valinnanvapauslain toteutuessa? Jos tuon kunniaksi järjestettäisiin juhlat, kuinka moni artisti peruuttaisi tuolloin keikkansa asian tolan selvitessä?
Kategoria(t): Mielipidekirjoitus, Tasa-arvo
Uutistulva.
Infoähky.
Väkivalta.
Sanat, jotka ovat pyörineet mielessäni kesän ajan.
Brexit, Nizzan verilöyly, Turkin vallankaappausyritys, Munchenin ampuja, vallankaappausyritys Armeniassa ja Ranskassa papin kurkku viilletään auki. Ja tusina muuta surullista uutista maailmalta, jotka eivät ylittäneet riittävästi uutiskynnystä, että olisivat ehtineet jäämään mieleen. Ainakaan paikanniminä tai kuolleiden määränä. Muutama autopommi ja itsemurhaisku oli ainakin. Surullista.
Olin aikeissa kirjoittaa aikaisemmin lukemastani Global Peace Indexin (GPI) julkaisemasta raportista maailman rauhan tilasta. Mutta mutta. Joka kerta, kun aloitin, tuli uusi väkivaltainen tai muuten shokeeraava uutinen maailmalta. Ja ikävä kyllä, se hautautui seuraavan vastaavan uutisen alle hyvin pian. Tämä johtaa väistämättä uutistulvaan ja infoähkyyn. Ei jaksa seurata, tai ottaa selvää taustoista ja perehtyä siihen mitä on tapahtunut. Tieto jää pinnalliseksi ja ruokkii usein vääriä mielikuvia tapahtumista.
Mutta jotain perää tässä havaitsemassani väkivaltauutisten määrässä on. Tarkastellaan mitä GPI:n raportti toteaa.
Kategoria(t): Suvaitsevaisuus, Tasa-arvo
Turun SDP nimesi kesäkuun 8.6. 2016 edustajiston kokouksessa ensimmäiset kuntavaaliehdokkkaat vuoden 2017 huhtikuun vaaleihin. Sain kunnian olla mukana tässä ensimmäisten nimettyjen listassa. Listalla on monta loistavaa profiilia, mutta miksi itse päätin lähteä uudestaan mukaan vaaleihin?
Vuonna 2010 alkoi itselleni suuren pohtimisen aika, joka johti siihen, että olin ensimmäistä kertaa ehdolla Turun kunnallisvaaleissa 2012. Tässä neljän vuoden aikana on tapahtunut paljon muutakin kuin vaalien nimen vaihtuminen kuntavaaleiksi. Olen aikaisemmin kirjoittanut kauden välitilinpäätöksen, jonka voit lukea täältä.
Olen toiminut tämän kauden aikana niin Turun nuorisolautakunnassa kuin liikuntalautakunnassa. Mutta olen myös päässyt vaikuttamaan siihen, mitä lähipalveluja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri erikoissairaanhoidon palveluissa tarjoaa kuntatasolla.
Tuntuu kuitenkin sille, että työ on vasta alkamassa.
Vastus piti kevätkokouksensa 1.4.2015 Turun Vimmassa. Samalla saimme erittäin perusteellisen kuvauksen etsivän nuorisotyön toiminnasta Turussa. Voi vain todeta, että kyllä Turulla on ammattitaitoiset ja asiaan omistautuneet nyorisotyöntekijät!
Keskustelua syntyi kovasti eri ikäisten nuorten tarpeista, nuorisotakuun toteutumisesta ja koulutustakuusta. Nivelvaiheet ovat edelleen haasteita ja toisen asteen koulutuksessa pysyminen. Uraohjaus ja opintojenohjaus tuntuvat nostavan päätään tarpeellisina muotoina ennaltaehkäisemään nuoren putoamista pois koulusta ja opiskelupaikasta. Nyt kuitenkin kaupunki on jättänyt ammatillisen koulutuksen uraohjaajien paikkoja täyttämättä säästösyistä. Tämä ei ole kovinkaan pitkänäköistä, ja ruuhkauttaa etsivää nuorisotyötä jatkossa enemmän.
Kategoria(t): Priorisointi, Tasa-arvo
