Aihearkisto: Reilu työ

Lipsauttiko Soini hallituksen perimmäisen tavoitteen?

”… tai huonompipalkkaisessa työssä.”

Keskustelu oli käynyt kiivaana 7.3.2017 A-Studion kuntavaalien puheenjohtajatentissä. Puhe oli kääntynyt siihen, miten lompakon paksuus tulisi nykyisellä kaavaillulla mallilla ratkaisemaan sen, kuka saa hoitoa.

Tuskin kukaan sairaanhoitaja Suomessa haluaisi tulevaisuudessa kohdata sellaista tilannetta, että hoitoa akuutisti tarvitseva potilas pitää käännyttää ovelta pois, koska hänellä ei ole sairausvakuutusta tai rahaa maksaa hoitoa.

Jossain määrin on inhimillistä olettaa, että työstä saa sellaisen palkan, jolla pärjää. Tämä ei tosin tänäkään päivänä ole itsestään selvyys: joillakin ei 10 000 euroa kuussa meinaa riittää millään.

A-Studion keskustelussa tätä pidettiin itsestään selvyytenä. Työssä käyvät ovat parempiosaisia, hyväpalkkaisia joilla on kaiken lisäksi työterveyshuolto turvaamassa heidän selustansa. Palvelu, josta ei työssä käyvät joutuvat maksamaan… no, kukaan ei vielä tiedä paljonko.

Tai huonompipalkkaisessa työssä.

Tämä Soinin tokaisu jäi mietityttämään.

Jos kaikille löytyisi töitä niin sehän olisi mahtavaa. Mutta kuitenkin taitaa olla utopiaa, että 100 prosenttinen työllisyysaste joskus saavutettaisiin. Tai voihan se ollakin mahdollista. Riippuu vain millä hinnalla töihin ollaan valmiita menemään. Tai ehkä siinä tapauksessa, pakotetaan menemään.

Jos terveydenhuollon edellytyksenä tulevaisuudessa onkin ”työpaikka”? Jos ammattiliitot lakkautetaan, paikallinen ”sopiminen” on sääntö ja minipalkkaus poistetaan, siinä on varmasti tarpeeksi porkkanaa tehdä töitä hieman huonommillakin ehdoilla, jos se on edellytys terveydenhuollolle.

Noh. Tämä on vain ajatusleikkiä vailla realistista toteutuspohjaa.

Mutta jos tämä ajatus tuli minunkin mieleeni, niin on se varmasti jollakin toisella käynyt mielessä myös.

Tahdon kuitenkin ajatella, että pidetään ihanteista kiinni.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuntavaalit 2017, Priorisointi, Reilu työ

Mistä säästetään ja keneltä, kun kyseessä on haavoittuvat potilasryhmät?

lapioValtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE) on todennut lausunnoissaan, että priorisointi perustuu järkevään taloudelliseen ajatteluun. Se ei tähtää voiton maksimointiin vaan ihmisarvon edistämiseen oikeudenmukaisesti. Erityisesti se on asettanut lasten aseman etusijalle.

Olli Meurman kirjoitti (29.10.2013 TS), että terveydenhuoltoa tulee priorisoida ja resursoida oikein. Meurmanin lausahdus ”On sovittava mitkä toimenpiteet ja hoidot kuuluvat julkisen terveydenhuollon piiriin, kuinka pieniä keskosia pyritään pitämään hengissä…” on saanut useat tahot (mm. Vastasyntyneiden tehohoitoon erikoistuneet lastenlääkärit ja MLL:n Turun keskosperheiden puheenjohtajat 2.11.2013 TS) hereille ja puolustamaan keskoshoitoa ja sen tarpeellisuutta ja aivan perustellusti. Kirjoituksessaan Meurman kuitenkin perään kuulutti poliittisten päättäjien ja kansalaisten kannanottoja asiaan.  Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että alati kasvavat terveydenhuollon kustannukset vaativat niin päättäjiä, kuin sairaanhoitopiirien vastuutoimijoita katsomaan peiliin ja miettimään toiminnan rakenteita uudelleen.

Keskoshoitoa on tutkittu pitkään mm. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella. Tutkimuksen kohteena ovat olleet niin pienet keskoset kuin heidän vanhempansa. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että haavoittuvan ryhmän eli pienten keskosten hoito mutta myös hyvin haavoittuvassa asemassa olevien vanhempien tilanne vaatii suurta huomiota. Hoitotieteellisenä innovaationa on esitelty erittäin kustannustehokas keskoslasten kivunhoidon menetelmä, jossa lapsen oman vanhemman kädet ”käsikapalo” riittävät kivunlievitykseksi ja suurempia lääkkeellisiä kivunlievitysmenetelmiä ei tarvita. Peräänkuulutankin, että myös tieteellä voi olla annettavaa etsittäessä kustannustehokkaita hoitomuotoja kalliissa keskoshoidon maailmassa.

Toisaalta myös päättäjien taholta tulisi kiinnittää huomiota haavoittuvien ryhmien hoitoon ja sen kustannustehokkuuteen. Esimerkiksi Turun Kaupungin hyvinvointitoimialan budjetti ylittyi vuonna 2013 useamman miljoonaa euroa. Säästöä siis täytyy tehdä ja tämä nostaa vääjäämättä keskusteluun huolenaiheen siitä, mistä säästö tehdään. Henkilöstä niin erikoissairaanhoidossa on jo nyt lujilla jaksamisen ja resurssien kanssa, joten henkilöstön talkoovapaat ja mahdolliset lomautukset heikentävät vain vaativaa erikoissairaanhoitoa, kuten keskosten hoitoa. Tämä vastaavasti kasaa taas kustannuksia tulevaan niin hoidon pitkittyessä kuin työssä uupumisen lisääntyessä. Onko tämä sitä oikeaa priorisointia ja resursointia?

Kirjoitus 3.11.2013

Jätä kommentti

Kategoria(t): Ei kategoriaa, Priorisointi, Reilu työ, Tasa-arvo

Tasa-arvon, suvaitsevaisuuden ja reilun työn puolesta!

Olen Turkulainen vaikuttaja. Minulle tärkeää on puhua niiden puolesta, joiden oma ääni ei kanna. Tehdä töitä sen eteen, että tasa-arvo ja suvaitsevaisuus yhteiskunnassa lisääntyvät. Uskon siihen, että jokaisella on samanarvoiset lähtökohdat rakentaa itselleen sopiva elämä. Tadon olla mukana rakentamassa Suomesta sellaista maata, että reilulla työllä pärjää elämässä.

pulla

Jätä kommentti

Kategoria(t): Reilu työ, SDP, Suvaitsevaisuus, Tasa-arvo