Aihearkisto: Mielenterveystyö

MadPride Turku 16.8.2017

Turussa on järjestetty nyt kaksi kertaa MadPride tapahtuma. On hienoa, että voimme yhteisrintamalla tuoda esille mielenterveystyön, kuntoutujien asemaan ja stigmaan liittyviä kysymyksiä kaikkien näkyville.

Turussa MadPriden järjestivät Mielenterveysyhdistys ITU yhteistyössä V-S Mielenterveysomaiset FinFami, Lounais-Suomen syömishäiriöliitto ja Mielenterveyden keskusliiton neuvontapalvelut.

MadPride 16.8.2017

Lue loppuun

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Liikuntalautakunnan puheenjohtaja, Mielenterveystyö, Suvaitsevaisuus, Tasa-arvo

Turun Seudun Mamien kuntavaalipaneeli 4.4.2017

Vastauksiani Mamien kuntavaalikyselyyn:

  1. Hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa, sillä lapsuus- ja nuoruusiän olosuhteet vaikuttavat

 myöhempään terveyteen ja hyvinvointiin. Mitä ajattelet kuntamme lasten kasvuolosuhteista

 tällä hetkellä?

Hyvinvoinnin perusta on ehdottomasti lapsuudessa, tasa-arvoisissa palveluissa ja eriarvoistumisen vähentämisessä. Liian paljon lapsiperheköyhyyttä ja sen vuoksi lapset ovat joutuneet sivuun sosiaalisesta toiminnasta, kuten vaikka synttäreistä tai harrastuksista. Turussa on kaikki edellytykset sille, että tarjoamme hyvät ja laadukkaat lapsiperhepalvelut. Turkulaisten perheiden saatavilla tulee olla laaja palveluvalikoima, jolla vastataan perheiden moninaisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon ryhmäkokojen pitää tukea lasten viihtymistä ja yhteistä oppimista.

  1. Miten lasten ja nuorten hyvinvointia pitäisi sinusta tukea?

Lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan parhaiten sillä, että tuetaan perheitä ja perheiden jaksamista. Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lasten hyvinvoinnin kannalta. Lapsiperheköyhyyden vähentäminen tulee olla prioriteetti. Kaupungin pitää turvata hyvät leikkipaikat ja liikuntapaikat lapsille ja nuorille, samoin heidän vanhemmilleen. Mutta myös koululaisten ja nuorten hyvinvointiin tulee satsata. Terveyden edistäminen tulee olemaan tulevaisuuden kunnassa erittäin tärkeää. Ja esimerkiksi tässä, koululaisten hyvinvointi ja liikunta ovat tärkeitä. Meidän tulee turvata jatkossakin lasten ja nuorten maksuton liikunta ja pitää huoli, ettei lasten ja nuorten liikuntapaikkavuokrat nouse. Lasten ja nuorten osallistuminen koululiikuntaan ja terveellisen kouluruokailun turvaaminen ovat tärkeitä terveyden edistämisessä. Voimme myös tukea Turussa kouluruokailua enemmän kohti lähi- ja luomuruokaa, mikä voisi lisätä kasvisten määrää koululaisten lautasilla. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuntavaalit 2017, Liikunta, Mielenterveystyö, Nuoret

Arjen hyvinvointia taiteesta

Mielipidekirjoitukseni taiteesta, hyvinvoinnista ja prosenttiperiaattesta julkaistiin Turun Sanomissa 26.1.2017.

***

Miltä Turku näyttäisi, jos ympärillämme ei olisi taidetta? Aurajoessa eivät Haahkat kelluisi kesäisin. Salamyhkäiset patsashahmot eivät tervehtisi meitä Myllysillan vieressä. Turun katukuvasta puuttuisivat kauniit veistokset. Aurajoen yli ei menisi kauniita siltoja. Julkisissa rakennuksissa ei olisi taidetta.

Olisiko kaikki vain tyhjää ja hengetöntä?

Tiesitkö, että Turun katukuvassa on yli 100 Turun kaupungin taidekokoelmaan kuuluvaa ulkoveistosta ja ympäristötaideteosta? Puhumattakaan niistä useista taideteoksista, joita löytyy kaupunkimme erilaisista julkisista rakennuksista, kuten T-sairaalasta.

Oletko näitä muuten huomannut?

Voisin pohtia taidetta ja sen vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin useista eri näkökulmista, mutta yksi, josta varmasti olet samaa mieltä, on seuraava. Taide on jokaisen ihmisen perusoikeus. Perusoikeus, joka itsessään olisi osa meidän jokaisen hyvinvointia.

Toisena ajatuksena voisi olla, että taiteella voidaan merkittävästi tukea hyvinvointia, kuten ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuntavaalit 2017, Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus

Lapset voivat huonosti – tässäkö syy?

Mediassa puhutaan jatkuvasti siitä, miten lapset ja nuoret voivat entistä huonommin. Tai siitä, miten osalla perheistä on vaikeampaa kuin koskaan. Asiat eivät kuitenkaan koskaan synny tyhjiössä itsekseen. Tosiasia kuitenkin on, että aikamme poliittinen päätöksenteko on vaikuttanut merkittävästi siihen, että pahoinvointi on lisääntynyt. Miksi näin?

Palataanpa ajassa hieman taaksepäin.

Kouluterveydenhuolto juontaa juurensa vuoteen 1920, mutta vasta vuonna 1944 kouluterveydenhuolto määriteltiin neuvolalain puitteissa lakisääteiseksi toiminnaksi. Kouluterveydenhuollolla on merkittävä asema havaita lasten ja nuorten kehityksessä tapahtuvia muutoksia sekä toteuttaa osaltaan ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa, kansanterveystyötä. Uuden kansanterveyslain puitteissa vuoden 1970 alussa terveydenhoitajien määrä kouluissa kasvoi runsaasti 80-luvulle tullessa.

Kouluterveydenhuolto on aivan ensiarvoisen tärkeässä asemassa ennaltaehkäisemässä ja puuttumassa mm. mielenterveysongelmien syntymiseen ja oireiden havaitsemiseen lapsilla ja nuorilla.

Käytännössä kouluterveydenhoitaja oli joka koulussa paikalla lähes päivittäin. Tämä kaikki kuulostaa kovin hyvälle. Mutta mitä sitten tapahtui? Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Nuoret, Priorisointi

Mielenterveystaidot kuuluvat kaikille

mielenterveystaidotTänä vuonna maailman mielenterveyspäivää vietettiin lokakuun 10. päivänä. Päivää on vietetty vuodesta 1992 Mielenterveyden maailmanliiton ja Maailman terveysjärjestö WHO:n järjestämänä. Tänä vuonna teemana on mielenterveyden ensiapu ja mielenterveystaidot. Teema on varsin ajankohtainen, sillä tulevassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vaikutukset mielenterveyspotilaan asemaan tulevat vahvasti esille.

Vain päivää aiemmin 9.10.2016 vietettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää, jota vietetään Suomessa vuosittain. Päivän teemana oli lapsiomaisten tukeminen. Lapsiomainen on lapsi, jonka vanhemmalla tai vanhemmilla on jokin mielenterveyden häiriö. Suomessa lapsiomaisia lapsista on noin 25 prosenttia ja he tarvitsevat myös tukea perheen haastavassa tilanteessa. Riskinä on, että myös lapsiomainen sairastuu.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on antanut oman arvionsa tulevasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista mielenterveyspalveluihin. Tässä esityksessä tuodaan esille huoli siitä, että tämän päivän Suomessa osa mielenterveyshäiriöistä kärsivistä jää vaille tarvitsemaansa hoitoa. Riskinä tulevassa sote uudistuksessa tulee olemaan se, että pirstaleinen monituottajamalli ja valinnanvapaus eivät toimi toivotulla tavalla mielenterveydenongelmista kärsivien ihmisten osalla. Vielä suuremmassa riskissä ovat lapset, joiden ongelmia ei tunnisteta ja jotka eivät näin pääse hoidon piiriin lainkaan. Mielenterveysongelmista puolet alkaa ennen 14 vuoden ikää.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus

Mieletöntä touhua

Kirjoitin kolumnin Varsinais-Suomen Demokraattiin 4.10.2016. Voit lukea jutun kokonaisuudessaan nyt myös täältä blogista.

sukat

***

Mitä tapahtuisi jos poliittista päätöksentekoa ohjaisi entistä enemmän näyttöön perustuva päätöksenteko? Se, että poliittiset päättäjät perustelevat päätöksensä tarkoin harkittuun parhaaseen mahdolliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon, nykyisen sulle-mulle kaverikapitalismin sijaan? Tämä ajatus tuntuu kaukaiselta tämän päivän poliittisessa Suomessa. Vallalla on vähättelevä näkemys tiedon tuottajia kohtaan. Kaikki varmasti muistamme viimekeväiset pääministerin puheet ”kaiken maailman dosenteista”.

Joskus voisi olla hyvä kuunnella niitä, joilla on asiasta viimeisin tutkimustieto ja vuosikymmenen kokemus aiheesta.

Miksi ihmeessä päättäjiä ei kiinnosta mahdollisuus säästöön tulevaisuuden Suomessa?

Mielenterveysongelmista kärsii joka viides aikuinen ja puolet vakavista mielenterveydenongelmista alkaa jo lapsuudessa. Mielenterveysongelmista kasautuu suorien ja epäsuorien kulujen kautta yhteiskunnalle miljardien lasku. Tästä huolimatta mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn käytettävä rahasumma on pieni ja suurin osa käytettävistä rahoista menee kalliiseen korjaavaan hoitoon. Mielenterveyshäiriöt aiheuttavat paljon pitkäaikais- ja yhteissairastavuutta. Ne ovat yleisin syy päätymiseen työkyvyttömyyseläkkeelle ja keskeinen syy sairauslomille. Mielenterveydenhäiriöistä johtuva taakka yhteiskunnalle on kaikista sairausryhmistä suurin. Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus, Tasa-arvo

Onko mielenterveystyön tutkimuksesta leikattu jo liikaa?

Mielenterveyspalveluiden käyttäjät ovat edelleen aliarvioitu ja alikäytetty ryhmä mielenterveystyön tutkimuksen teossa.

sukat

Eettisesti korkeatasoinen mielenterveystyö perustuu tutkittuun tietoon siitä, miten järjestelmä toimii, miten potilaat sen ovat kokeneet ja minkälaisia tuloksia se saa aikaan. Tietoa ei synny ilman monialaista tutkimusta.

Tutkimuksen avulla voidaan edistää tehokkaiden ja inhimillisten hoitokäytäntöjen kehittämistä mielenterveystyössä. Vain näin voidaan varmistaa mielenterveyspalveluiden korkea laatu ja potilaiden hyvä hoito.

Myönteinen kehittämisilmapiiri heijastuu potilaiden hoitoon ja hoitohenkilökunnan jaksamiseen. Muutoksia tulee johtaa tutkimustietoon perustuen.

Mielenterveystyön tutkimuksen ja kehittämisen välttämättömyys tulee esille valitettavan vahvasti Kupittaan psykiatrisen sairaalan tapahtumissa. Erityisen tärkeää on nyt pohtia, miten tästä mennään eteenpäin ja miten tutkimus- ja kehittämistyö turvataan. Kyse ei ole pelkästään Turusta, vaan tarve on valtakunnallinen.

Lue loppuun

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus