Onko asiat sitä, mille ne näyttää? Ja pitäisikö niiden edes olla?

Kevään vaalien jälkeen on tapahtunut paljon ja nopeasti. On päivän selvää, että enää kukaan ei voi sanoa, että suuret puolueet olisivat kaikki samanlaisia. Erot ovat tulleet räikeästi esiin ja vieläkin suuremmin on tullut esille se miten vaalien alla sanotut asiat kääntyvät päälaelleen vallan kahvaan astuessa.

Mielenkiintoista tässä onkin se, että on on ihan ok tehdä vaalityötä oman puolueen vaaliohjelman mukaisesti (jota kansa nyt yleensä pitää ohjenuora siitä, millaista politiikkaa tuo puolue valtaan päästyään harjoittaa), mutta jatkossa pitääkin kysyä, että onko tämä vaaliohjelma sama kuin mitä eduskunnassa/hallituksessa tullaan tekemää. Kuten taannoin eräs perussuomalainen edustaja sanoi, että vaaliohjelma on eri kuin hallitusohjelma ”…vaalien alla teimme vaaliohjelmaa, nyt teemme hallitusohjelmaa”. Niin, mihin tässä nyt uskaltaa äänestäjänä enää luottaa? Tai se miten pääministeri ja valtiovarainministeri vaalien alla allekirjoittivat iloisesti koulutuslupaukasen, että enää ei leikata koulutukselta. Kuinkas sitten kävikään? Niin, hiljaseksi vetää. Ei juuri naurata enää.

Näinä päivinä puhutaan kovasti siitä, että politiikka on mielikuvien politiikkaa ja elämme samalla hyvin ei poliittista aikaa. Ihmiset ovat kiinnostuneita ihmisistä ja siitä, millaisen mielikuvan hänestä saa tai millaisen mielikuvan ja imagon kyseinen ihminen on onnistunut luomaan. Mutta itse uskon, että ihmiset myös muistavat syyt sille miksi ovat ketäkin äänestäneet, mikä se mielikuva on ollut. Ihmiset myös näkevät ja pettyvät jos tämä tehty mielikuva osoittautuukin ihan joksikin muuksi. Takkiakääntämällä tuskin saa itselleen jatkoa-aikaa.

Itse arvostan sellaista politiikkoa, joka on sitä mitä sanoo olevansa. Hyvänä osoituksenä tästä on entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja presidentti Tarja Halonen, jotka ovat rehellisesti juuri sitä mitä antavat ymmärtää. Itselleni nämä arvot ovat tärkeitä, ja olisikin hyvin ristiriitaista jos oikealla kädellä näytän vihreää valoa toisaalle mutta vasemmalla kieltää tämän samanaikaisesti. Oma mottoni onkin, että elä niinkuin saarnaat. Ihmiset kyllä näkevät oletko sinä sitä mitä puhut. Luotan myös siihen, että äänestäjä tahtoo aitoutta peliin.

sydän

Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Kuva, SDP

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s