Terveydenhuollon täydennyskoulutus on vähentynyt ja kulut kasvaneet

Terveydenhuollon täydennyskoulutuksen kustannukset ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana huimaa vauhtia.

Vuonna 2004 täydennyskoulutuksen välittömät kustannukset olivat yli 36 miljoonaa euroa ja koulutusajan palkat siihen lisäksi 74 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 täydennyskoulutuksen kokonaiskustannukset ja koulutusajan palkat olivat noin 170 miljoonaa euroa.

Täydennyskoulutuksen välittömät kustannukset eli kurssimaksut ja kouluttajien palkkiot ovatkin kasvaneet kymmenen vuoden aikana huomattavasti. Koulutusajan palkoissakin nousua on ollut kymmenen vuoden aikana jopa 45 miljoonaa euroa.

Saadaanko täydennyskoulutuksella sitä mitä toivotaan?

Suomessa terveydenhuollon henkilöstöllä on velvollisuus käydä täydennyskoulutuksessa vuosittain ja tätä koulutusta ohjaa lainsäädäntö.

Säännösten mukaan työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö osallistuu peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen riittävästi heille järjestettyyn täydennyskoulutukseen.

Kuitenkin täydennyskoulutuspäivien määrä on Suomessa terveydenhuollon työntekijöiden parissa laskenut.

Vuonna 2004 sairaanhoitajat kävivät lähes viisi päivää vuodessa täydennyskoulutuksessa, kun taas vuonna 2013 koulutuspäiviä oli vain vajaa neljä vuodessa.

Samoin täydennyskoulutukseen osallistuvien kokonaisprosenttimäärä on tippunut kymmenen vuoden aikana noin viidellä prosentilla. Vuonna 2013 sairaanhoitajista noin 80 prosenttia osallistui näihin koulutuksiin.

Osallistuminen täydennyskoulutuksiin on siis vähentynyt ja kustannukset ovat samalla kasvaneet.

Herää kysymys, saadaanko täydennyskoulutuksella toivottua tulosta työelämään? Vastaako täydennyskoulutus työelämän haasteisiin ja tarpeisiin suhteessa siitä aiheutuviin kuluihin?

Näin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskellä on tarpeellista myös pitää huolta siitä, että henkilöstön täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointiin panostetaan riittävästi. Onhan sote-uudistuksen tavoitteena väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, mikä tapahtuu suurelta osin osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön ansiosta.

Lisäksi sote-uudistus nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon laajana integraationa, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Suuri tavoite on siis tarjota ihmisille palvelut kokonaisuutena.

Mutta vain henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtimalla taataan laadukkaat palvelut kaikille.

 

Mari Lahti
Kirjoittaja on terveystieteiden tohtori ja Turun SDP:n hallituksen jäsen
Kirjoitus julkaistu TS 23.10.2014
Mainokset

Jätä kommentti

Kategoria(t): Mielenterveystyö, Mielipidekirjoitus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s